Irlanti Matkat Ura ja opiskelut

40 journalistiopiskelijaa reissussa – uhka vai mahdollisuus?

maaliskuu 2, 2019
Hetken aikaa harkittuani päätin, että se on mahdollisuus.

Kauppatieteiden opintojeni aikana en koskaan lähtenyt ekskursiolle. Ekskursio eli tuttavallisemmin eksku on hienon kuuloinen termi, jota käytetään yritysvierailuista. Ulkomaaneksku on siis ulkomaille suuntautuva opintomatka, jonka tarkoituksena on yritys- ja yliopistovierailujen varjolla pitää hauskaa noin viikon verran. Hauskanpidon syvimmästä olemuksesta varmasti jokaisella on selvä käsitys, kun puhutaan parikymppisistä yliopisto-opiskelijoista. Viini virtaa viisi päivää, ja läpi pusketaan jollakin käsittämättömällä nuoruuden voimalla, jota voi vain ihailla. Tässä maailmassa maksa kestää ja univaje kuitataan haudassa.

Tänä vuonna Tampereen yliopiston journalistiopiskelijat lähtivät sankoin joukoin Dubliniin. Matkalle lähti ennätykselliset liki 40 opiskelijaa, ja allekirjoittanut muiden muassa. Etukäteen mietin, millainen ekskursiosta tulisi, sillä en ole koskaan ollut reissussa näin isolla porukalla. Onko kukaan muu? Millaista oli? Mietin ennen matkaa, olisiko tiedossa jatkuvaa odottelua, kun aina etsittäisiin yhtä jäljettömiin kadonnutta ryhmäläistä? Olisivatko ruokailut yhtä kompromissia, kun pitäisi löytää maan ainoa vegaaninen ja gluteiiniton raakaruokakavintola? Olisivatko yöt täynnä humalaista ramppaamista hostellihuoneesta sisään ja ulos? Uhkaavat pilvet todellakin leijuivat matkan yllä, mutta totta kai Dublinille piti silti antaa mahdollisuus.

Hostellisänky

Tässä kypsässä kolmenkympin iässä viisi päivää kestävä juhlinta kuulostaa kovemmalta urakalta kuin maratooni tai kaksikymmentuntinen synnytys, joten päätin heti aluksi ottaa homman rauhallisesti. En ole ollut kova alkoholinkäyttäjä kahta vuotta lukuunottamatta: kun 19-vuotiaana muutin omaan asuntoon ja kun lähdin ensimmäiselle vuodelle Australiaan. Niinpä nytkin reissulla en valvonut puoltayötä pidempään enkä ollut humalassa kertaakaan. Syyttäköön tylsäksi, mutta en pidä mitään typerämpänä kuin pakotetusti yrittää pitää hauskaa alkoholin voimalla.

Kaikista uhkapilvistä huolimatta matka oli onnistunut. Kun oli mukana ryhmän kanssa, tuli oikeastaan nähtyä enemmän kuin olisi ehkä yksin tullut. Kävimme yhdessä printtimuseossa ja menninkäismuseossa (näistä lisää myöhemmin). Tutustuin lisäksi Trinity Collegen kampukseen ja upeaan kirjastoon ja Dublinin linnaan sekä kaupunkiin muutenkin. Kävimme lisäksi yhdessä brunssilla ja illallisilla sekä tietenkin useissa paikallisissa pubeissa, joissa oli osassa elävää musiikkia. Tällä postauksella ei ole sen suurempaa sanomaa, kuin se, että joskus etukäteen epämukavalta tuntuva juttu voi osoittautua hyväksi ideaksi. Kaikki kannattaa kuitenkin tehdä omilla ehdoilla ja tavalla, joka itsestä tuntuu hyvältä.

Dublin antoi parastaan ja helli meitä jopa 15 asteen lämmöllä. Palaan nähtävyyksiin tarkemmin vielä myöhemmin omissa postauksissaan.
  • Reply
    Sateenmuru
    maaliskuu 3, 2019 at 2:49 pm

    Kiva oli Instassakin nähdä kuviasi entisestä kotikaupungista! Siellä asuessa pyrin välttämään Temple Baria kello seitsemän jälkeen (remuavat ryhmämatkalaiset…), mutta jos itse olisi ryhmän jäsenenä liikenteessä, niin Dublin on varmasti erinomainen kohde. Ja vaikken hirveästi enää juuri pubeista välitä (yliannostus brittivuosien jälkeen…), niin kyllä Dublinin pubeissa on oma charminsa kun viulut alkavat soida. ^_^

    • Reply
      Sandra
      maaliskuu 5, 2019 at 9:02 am

      Oli jotenkin todella mukavasti hallittava kaupunki ja juuri sopiva tuollaiseen muutaman päivän ”opintoretkeen”. Pubeissa on kuitenkin mielestäni kivempi tunnelma kuin yökerhoissa, varsinkin kun monissa oli elävää musiikkia.

      Uskon kyllä, että yliannostus iskee! Varsinkin Temple Barin alueella ei paljon paikallisia näkynyt 😀

  • Reply
    Pia / Lyhyenä hetkenä
    maaliskuu 5, 2019 at 9:35 am

    Mua kiinnostaa, miten reissun järjestelyt oli hoidettu? Oliko nuo brunssit ja illalliset varattu jo Suomesta käsin vai löysittekö lennosta noin suurelle poppoolle paikan? Kuororeissuilla irtaudun mieluummin jengistä kun kierrän pitkin kaupungilla kuuntelemassa ei oota, kunnes jengi on niin nälkäkiukussa, että päädytään mäkkäriin murjottamaan. 😀

    • Reply
      Sandra
      maaliskuu 9, 2019 at 3:58 pm

      Ei todellakaan löydetty, eikä oikein saatu mitään sovittua etukäteenkään. Ainoa vaihtoehto oli käytännössä jakaantua pienempiin porukoihin ja yrittää siten sisään eri paikkoihin. Vaikea muutenkaan löytää kaikille sopivaa ruokapaikkaa, saatika sellaista johon mahtuu mukaan.

Leave a Reply