Australia ja working holiday: miten säästin rahaa reissuun?

Working holidayn tarkoitus on nimensä mukaisesti yhdistää lomailu satunnaiseen työntekoon. Australia on suomalaisille suosituin working holiday -kohde, mutta maa on reissaajalle varsin kallis. Hostellimajoituksesta tulee pulittaa vähintään 25 – 30 dollaria ja kun siihen päälle lisää vielä pakolliset ruoat ja muut menot, aivan minimissään tarvitset 50 – 70 dollaria päivää kohden. Ei myöskään ole täysin sanottua, että työtä löytää mitenkään nopeasti. Tarvitset siis säästöjä, mutta kuinka paljon? Miten itse säästin matkakassaa working holiday -vuosilleni?

Australia ja working holiday: paljonko säästöjä tarvitset?

Lue lisää Australia-aiheisia postauksia:

Australialaisten hassuja ruoka- ja juomatapoja

Kaikki vinkkini working holiday -vuosille

Miksi working holiday Australiassa oli elämäni paras päätös

Itse aloin aktiivisesti etsimään töitä melkein heti, kun pääsin Australiaan. Ensimmäisenä vuonna sain työpaikan noin kuukaudessa, mutta meni noin kaksi kuukautta ennen kuin ensimmäinen palkka napsahti pankkitilille. Ostin myös auton ensimmäisten päivien aikana, mikä korjauksien kanssa iski aikamoisen loven reissubudjettiin. Se, minkä verran kokee tarvitsevansa säästöjä, riippuu toki ihmisestä. Huomioi kuitenkin nämä:

• Saattaa mennä yli parikin kuukautta ennen kuin saat ensimmäisen palkan. Onneksi monessa paikassa maksetaan kerran viikossa tai joka toinen viikko.
• Ennen palkanmaksua sinulla pitää olla veronumero eli tax file number. Sen saamisessa voi kestää muutama viikko.
• Jos vuokraat asunnon, tarvitset alkuun yleensä ainakin 2 – 4 viikon vuokran vakuudeksi sekä itse varsinaisen vuokran. Australia ja varsinkin sen isoimmat kaupungit ovat tunnettuja korkeista vuokrista. Itse maksoin vuokraa 160 dollaria viikossa. Hostellissa asuessa maksat yleensä vähintään 200 – 300 dollaria viikossa.
• Jos teet itse kaiken ruoan, varaudu käyttämään minimissään 100 dollaria viikossa.
• Mikäli etsit ensimmäiseksi farmityön, varmista, että et mene sinne aivan tyhjätaskuna. Jos paikka on aivan hirveä, haluat päästä sieltä pois. Säästöt antavat sinulle enemmän mahdollisuuksia valita.

Eli summa summarum, oma suositukseni on, että sinulla olisi säästettynä 5000 euroa ennen working holiday -vuotta. Toki tiedän monia, jotka ovat hyvin selviytyneet pienemmälläkin määrällä, mutta itse en siihen ryhtyisi. Itse olin varautunut käyttämään tuon 5000 € alussa, mutta säästötililtä löytyi vielä toinen mokoma ”pahan päivän varalle”.

Budjetoinnilla alkuun

Tein aivan aluksi itselleni tiukan säästöbudjetin, jossa listasin kuukausittaiset tuloni, joita ei tuohon aikaan ollut muuta kuin palkka. Tämän jälkeen laskin yhteen kaikki pakolliset menot, kuten vuokran, sähkön, veden, vakuutukset, netin ja puhelinkulut ja ruokaan tarvittavan määrän. Jätin myös jonkin verran ilmaa yllättäville menoille tai hauskanpidolle. Tästä näin, paljonko pystyisin kuukaudessa realistisesti säästämään.

Tämän jälkeen asetin itselleni konkreettisen euromääräisen tavoitteen ja deadlinen. Lisäsin päälle vielä Australian matkan kulut, joita syntyi jo Suomessa, kuten viisumimaksut, vakuutukset ja lentoliput. Sitten laskin vain, paljonko minun pitäisi saada säästöön kuukautta kohden. Tein kaiken excelissä ja seurasin kuukausittain tavoitteeni saavuttamista. Yritin inspiroida itseäni keräämällä Pinterestiin kaikkea Australia-aiheista, jotta tavoitteeni pysyisi kirkkaana mielessä.

Sitten alkoikin itse säästöurakka

• Heti kun sain palkan, siirsin palkasta säästöön rahaa toiselle tilille, johon ei ollut korttia. Tällä tavoin en päässyt epähuomiossa käyttämään noita säästöjä.
• Lopetin lehtitilaukset ja toin omat eväät töihin.
• Kilpailutin tarkasti vakuutukset ja muut kulut. Varmistin kuitenkin, että kaikki sopimukset sai irtisanottua halutessaan.
• Käytin luottokorttia vain lentolippujen yms ostoon ja maksoin yhdellä lyhennyksellä kaikki pois. Näin ei tarvinnut maksaa turhia tilinhoito- ja korkokuluja.
• Kieltämättä karsin myös aika paljon ulkona syömistä ja kahvittelua. Tapaamiset kavereidenkin kanssa pyrin sopimaan jomman kumman kotiin.
• Kun lähdin toiselle working holiday -vuodelle myin pois huonekaluja ja myöhemmin myös autoni.
• Myin vanhoja vaatteita kirpparilla.
• Ensimmäisen ja toisen wh-vuoden välissä asuin vanhempieni luona.
• Ensimmäisen wh-vuoden jälkeen hankin lisätöitä Suomesta. Minulla oli päivätyö arkipäivisin, jonka lisäksi tein keikkaa kolmen eri vuokrafirman kautta. Tätä varten hankin itselleni freelancer-verokortin, jotta lisätöistä ei mennyt veroa sivutuloveroprosentin mukaan.
• Ensimmäisen vuoden jälkeen sain myös mukavasti veronpalautuksia, mitä en ollut ottanut huomioon. Olin vain alkuvuoden töissä Suomessa, joten seuraavan vuoden lopussa sainkin reilu parituhatta euroa takaisin.
• Kun olin saanut säästötilille kerrytettyä aiemmin päättämäni summan, jatkoin säästämistä siirtämällä kuukausittain rahaa osakkeisiin sijoittaviin indeksirahastoihin. Osakepohjaisissa sijoitustuotteissa on toki enenmmän riskiä, joten aloin tehdä tätä vasta siinä vaiheessa, kun turvallisella säästötilillä oli haluamani summa.

Onnistumisen iloa

Säästämisprojektin onnistumisesta tuli hyvä mieli. Tuli vahvasti sellainen tunne, että omat raha-asiat ovat konkreettisesti omissa hyppysissä, kun tiesin tarkalleen, minkä verran rahaa tulee ja minne se menee. Näin myös hyvin selvästi sen, minkälainen yhteisvaikutus parilla päätöksellä oli. Ensinnäkin lähes päivittäisten ex tempore -ostosten (kahvittelut, naistenlehdet, tarpeettomat vaateostokset ja turhat shoppailut) karsiminen säästi päiväkohtaisesti noin 10 – 20 euroa. Tämä tekee kuukaudessa huimat 300 – 600 euroa! Toinen iso juttu oli lisätöiden hankkiminen, vaikka oli kieltämättä raskasta esimerkiksi perjantain päivätyön jälkeen lähteä yöksi yökerhoon töihin. Sen jaksoi aikansa kuitenkin, kun piti tavoitteen kirkkaana  mielessä. Tästä päätöksestä tuli lisätuloa noin 300 – 500 euroa kuukaudessa.

Tsemppiä kaikille omien säästötavoitteiden toteuttamisessa! Mielellään kuulen muita kokemuksia tai lisävinkkejä kommenteissa :).