Australia Elämä Elämä Melbournessa

Australia – yhteenveto osa 1

maaliskuu 15, 2016

18.päivä maaliskuuta 2015 lähdin Helsinki-Vantaalta kohti Lontoota, Hong Kongia ja lopulta Melbournea. Ympyrä sulkeutuu päivälleen vuoden kuluttua, kun lentoni Abu Dhabin ja Berliinin kautta saapuu jälleen Helsinkiin ja pääsen kotiin. Äiti ja isä tulevat molemmat tytärtään vastaan ja olen jo monta kertaa mielessäni kuvitellut, miten hienoa on nähdä heidät vuoden jälkeen. Yhtä aikaa tunnen haikeutta, kun pitää sanoa hyvästi kaikille rakkaille ihmisille ja tälle lempikaupungilleni ja samalla olen äärettömän iloinen, että pääsen taas näkemään perhettäni ja ystäviäni ja koiriani.

En oikein tiennyt, mitä odottaa, kun tulin tänne. Australia oli haaveemme ja tiesimme suurin piirtein, mitä alussa tulisi tapahtumaan. Ensin farmityöt pois alta, vuokraisimme asunnon ja minä etsisin jonkin työn ja eläisimme tavallista arkea Melbournessa. Eipä mennyt vuosi niin kuin suunnittelin, mutta yhtä kaikki en jättäisi lähtemättä tälle matkalle, jos nyt voisin valita uudestaan. Vuosi on ollut huikea, unohtumaton ja elämää muuttava. En sano dramaattisesti, että tulen takaisin täysin erilaisena ihmisenä, mutta kyllä nämä kaikki kokemukset täällä ovat jättäneet jälkensä. Ehkä nyt voisi olla hyvä yhteenvedon paikka.

Paras kaupunki

IMG_4156

IMG_5231

IMG_6262

Melbourne, pakkohan se on sanoa. Sydney on kaunis, vaikuttava ja hektinen kaupunki, jossa on niin kaupungin sykettä kuin rantaelämää. Melbourne viehättää vähitellen ja vie salakalavasti sydämesi. Pienet kahviloita pursuavat kujat, graffitiseinät, tapahtumat, hyvä julkinen liikenne keskustassa ja rento elämäntyyli tekevät tästä mielestäni Australian parhaimman kaupungin asua ja elää. Sää vaihtelee ja oikuttelee, mutta tuo kaiken vaihtelevuus tuo vielä lisäpersoonaa tähän kaupunkiin.

IMG_6321

IMG_5228

IMG_4214

Kaunein osa Australiaa

Tasmania ja erityisesti sen länsirannikko oli mielestäni todella kaunista. Mantereen puolelta kauneinta ja miellyttävintä aluetta oli ehkä Brisbanen pohjoisosa. Rantaa ja sademetsää yhdistettynä, aurinkoa ympäri vuoden, rentoja ja letkeitä pikkukaupunkeja. Noosa oli myös todella nätti paikka. Länsirannikolla en ole vielä käynyt, joten ehkä se vie sydämen ensi vuonna.

IMG_3382

IMG_4951

IMG_5018

Mieleenpainuvin kokemus

IMG_4794

IMG_4805

IMG_4690

IMG_4778

IMG_4806

Farmilla työskentely kokonaisuudessaan. Todistin itselleni, että pystyn siihen ja kasvatin sietokykyäni kaikkeen. Tein jotain sellaista, mitä en välttämättä enää koskaan tule tekemään, tutustuin mahtaviin tyyppeihin, joiden kanssa eristyksissä elämisen ansiosta tulin todella läheisiksi ja pääsin näkemään, millaista on paikallisten farmareiden elämä keskellä ei-mitään. Painoin välillä pitkää päivää ja näin niin monta kesäkurpitsaa, etten vieläkään voi kunnolla syödä niitä. Opin, että sisiliskot ääntelevät kuin linnut, opin, mille ruokakaupalle pakataan näteimmät vihannekset ja opin elämään tiiviisti yhdessä 40 muun työläisen kanssa. Ajoin juutilla, ammuin aseella, liftasin tuntemattomalta kyydin ”korealaisten farmille” tietämättä missä se edes on, istuin pubissa paikallisten kanssa, joogasin kanadalaisen hippihenkisen tytön johdolla iltaisin töiden jälkeen, menin bongaamaan krokotiilejä joen varrelle, ajoin 400 kilometriä jotta voisin syödä sushia, kävelin äärettömän kauniin tähtitaivaan alla ja istuin suurten kokkojen ympärillä keskellä yötä yhdessä muiden farmilaisten kanssa kuunnellen australialaista country-henkistä musiikkia. Olisinko voinut kokea tätä missään muualla?

Paras aktiviteetti

Yksi pitkäaikaisimpia unelmiani oli sukeltaminen Isolla Valliriutalla ja sen pääsin toteuttamaan Cairnsissa. 5/5 experience.

GOPR4257 2

GOPR4145 2

GOPR4189

GOPR4148

GOPR4222 2

DCIM101GOPRO

DCIM101GOPRO

Paras paikallinen ruoka

Kun pihvi on hyvää, niin se on kyllä tosi hyvää ja on nostettava parhaimmaksi ruoaksi täällä. Parasta pikaruokaa on mielestäni meat pie; sausage rolls ja fish and chips eivät ehkä ole niin suuria suosikkeja, vaikka paikallisten herkkua ne ovatkin. Merenelävät ja kala (lohta lukuunottamatta) ovat täällä huomattavasti halvempia kuin Suomessa, joten myös osterit, ravut ja vaalealihainen kala saavat veden nousemaan kielelle.

Paras herkku

TimTamit, jotka eivät ole loppujen lopuksi niiiiin erikoisia, mutta osaavat koukuttaa salakavalasti. Aldin maitosuklaalla päällystetyt lakut ovat mielestäni parasta karkkia täällä.

Huonoin paikka

IMG_5178

IMG_5179

Canberrasta olin kuullut varoituksia, mutta olihan se ihan kamalan tylsä paikka. Kuin parempi versio Kouvolasta.

Huonoin ruoka

Ei tule huonointa ruokaa mieleen, mutta huonoin juoma on ollut Starbucksin kahvi. Miksi kukaan käy siellä, kun täältä saa parempaa kahvia mistä tahansa kadunkulmasta? Ei kun, nyt tulikin mieleen. Onhan tuo Vegemite aika pahaa.

Huonoin herkku

Mikään herkku ei voi olla mielestäni täysin huono, mutta Lamington-kakku oli aika pettymys.

Mieleenpainuvin biisi

I can’t feel my face! Triple J -radiokanava pelasti tylsät hetket farmilla, kun tunnista toiseen pakkasimme monotonisesti kesäkurpitsoja. Kesän hittibiisi, jota laulettiin porukalla muiden pakkaajien samalla, kun katseltiin poimijoita, jotka raatoivat porottavassa auringossa.

Pahinta rahantuhlausta

Kun olin päässyt farmilta, lähdin viikon lomalle Cairnsiin ja ansaitut tienestit polttelivat taskussa. Laitoin rahaa sitten palamaan kampaajaan (260 dollaria!), punaiseen mekkoon jota tuli käytettyä pari kertaa (150 dollaria) ja kultaisiin korkokenkiin, joilla on mahdotonta kävellä varttiakaan ilman kamalaa kipua ja tietenkin ulkonasyömiseen, jäätelöön, herkkuihin ja kaikkiin huvituksiin, joista olin jäänyt paitsi. Rahaa kului viikossa sen verran, mitä olin ansainnut kuukaudessa.

IMG_4840

IMG_4835

Paras hetki

Paras hetki oli, kun Tasmaniassa kiipesin näköalapaikalle Cradle Mountainin luonnonpuistossa ja raskaan nousun jälkeen eteeni levittäytyi upea järvi- ja vuoristomaisema.

IMG_6028

Suurin oivallus

Se, että voin oikeasti tehdä elämästäni sellaisen kuin haluan. Tietenkin tämä on itsestäänselvyys, mutta täällä oikeasti vasta todella syvällisesti käsitin sen. Australia on täynnä ihmisiä, joiden elämänpolku on mitä ihmeellisin eikä täällä ole niin selkeää ennaltakirjoitettua käsikirjoitusta, miten pitäisi elää ja olla. Nyt en vastaa kuin itsestäni eikä tarvitse ottaa muita ihmisiä huomioon, joten voin aidosti tehdä aivan juuri sitä, mitä haluan. Vaikka jälkeenpäin joku päätös paljastuisi virheeksi, I could still own that. Minun virheeni, minun tilaisuuteni oppia, minun päätökseni. Vuosi täällä on auttanut näkemään vaihtoehtoja hieman laajemmin ja koko ajan sisäinen ääni, joka sanoo ”mutta eihän noin voi tehdä”, hiljenee. Miksen voisi tehdä tarjoilutöitä, vaikka minulla on yliopistotutkinto? Miksen voisi lähteä opiskelemaan uutta alaa, vaikka olen kohta jo kolmekymppinen? Miksi minun pitäisi omistaa jo oma asunto, kun minulla ei ole aikomustakaan asettua aloilleni? Ole mitä haluat olla, ja anna muiden olla myös.

  • Reply
    Anna / Muuttolintu
    maaliskuu 15, 2016 at 4:47 am

    Parasta aluetta on kyllä ihan mahdoton valita. Niitä on joka puolella 🙂 Länsi-Australiaan ihastut varmasti myös! Canberra on kyllä tylsä paikka, kävin vasta pari viikko sitten ekaa kertaa. Mitä tulee safkoihin, itse en ikinä oo ihastunut noihin paikallisiin lihapiirakoihin. Kävin vähän aikaa sitten yhdessä Aussilan parhaimmaksi väitetyssä lihapiirakkamestassa, ja ihan yhtä pahaa kuin muuallakin. Parasta täällä on miusta meren herkut ja aasialaisvaikutteiset ruoat!

    • Reply
      sim
      maaliskuu 15, 2016 at 1:43 pm

      Ihan pakko jättää puolustava mielipide Canberrasta, se(kin) kun kuuluu tuohon että niitä parhaita paikkoja on joka puolella, elämäntilanteesta riippuen. En itsekään hirveästi Canberrasta perusta (menee kategoriaan ”ihan ok”) mutta tunnen monia lapsiperheitä jotka viihtyvät siellä vallan loistavasti. YMMV. Riippuu mitä hakee, ja hyvä että kaikille (no, ainakin melkein) löytyy täältä jotain 🙂

      • Reply
        Sandra
        maaliskuu 16, 2016 at 12:03 am

        Aivan! Se onkin tässä vaihtelevassa maassa parasta, että jokaiselle löytyy jotakin. Joku tykkää outbackista, toinen rannoista, kolmas kaupungeista ja neljäs viihtyy taas jossain muualla. Canberra on varmasti lapsiperheille hyvä ja turvallinen kaupunki. Ja siellä ainakin monet museot ja nähtävyydet ovat ilmaisia. 🙂

    • Reply
      Sandra
      maaliskuu 16, 2016 at 12:00 am

      Niin, mä olin vähän kahden vaiheilla, että voiko aasialaisvaikutteisia ruokia laskea ”perinteiseksi aussiruoaksi”, mutta kyllä varmaan jo alkaa voida. ”Etninen” ruoka ja sen valinnanvara on oikeasti ihan huippu täällä. Mä kävin myös jossain yhdessä parhaimmassa lihapiirakkamestassa ja kyl mä ihan tykkäsin, vaikka aika rasvaistahan se on. Meren herkkuja ei voita mikään. Ja sitten pakko sanoa vielä tuoreet mangot, isot melkein luumunkokoiset kirsikat ja muut juuri sesongissa olevat tuotteet, jotka on ihan eri tasoa kuin Suomessa.

  • Reply
    Taru
    maaliskuu 15, 2016 at 9:26 am

    Mahtavia oivalluksia ja niihin voin kyllä samaistua aivan täysin. Kaikki on mahdollista, yksi pieneltäkin tuntuva valinta kerrallaan:) Pian nähdään!

    • Reply
      Sandra
      maaliskuu 16, 2016 at 12:01 am

      Niin nähdään! Ihan huippua :). En malta odottaa meidän juttelumaratonia!!

  • Reply
    Maarit Johanna
    maaliskuu 15, 2016 at 8:14 pm

    Sun Melbourne-rakkaus on kyllä paistanut läpi niin blogissa, kuin snäpissäkin! Sinne on varmasti ihana palata kesän jälkeen takaisin. Ihan kamala kyllä verrata mitään kaupunkia Kouvolaan 😀 Tai oikeastaan mihinkään suomalaiseen. Saa sen melkein kuulostamaan joltain kiroilulta!

    Tasmania on kyl alkanut kummittelemaan mielessä. Ne sun luontopostaukset sieltä oli kyllä matkakuumetta nostattavia. Onneksi ei ole rahaa niin, ei voi ainakaan kovin heti haaveilla sinne pääsystä 😀

    • Reply
      Sandra
      maaliskuu 16, 2016 at 12:08 am

      Juu, se on varmaan aika ilmiselvää. Samoin kuin sulla tyytyväisyys asua nyt Rollossa!

      Mä luulen, että sä tykkäisit Tasmaniasta ja myös Uudesta-Seelannista. Ne on kyllä sellaisia reissuja, että pelkästään lentoihin kuluu reilu tonni eikä aikaeron ja matka-ajan vuoksi kannata tulla alle kolmeksi viikoksi, joten kalliita unelmakohteitahan nuo ovat. Myös autonvuokrat, asuminen ja syöminen ei täällä ole halpaa ja kun tänne asti on tullut, niin toki sitä haluaa jotain aktiviteettia kokeakin. Mutta jos joskus tuut (Melbourneen) tänne, niin tuun ehdottomasti oppaaksi ja sulle on sohvapaikka mun luona, jos vaan on sellainen asumus, että sinne voi ottaa vieraita 🙂

  • Reply
    Milla
    maaliskuu 15, 2016 at 10:09 pm

    Kiva ja hauska postaus :)! Itsekin olen äskettäin tehnyt saman oivalluksen, että ”mutta eihän niin voi tehdä” -asenne on ihan turha ja pitää keskittyä tekemään sitä, mikä tekee onnelliseksi. Oletko muuten miettinyt, mitä alaa voisit mahdollisesti lähteä opiskelemaan?

    • Reply
      Sandra
      maaliskuu 16, 2016 at 12:11 am

      Kiitos :). Tuo on todella vapauttava oivallus, sillä tuntuu, että erityisesti Suomessa on niin valmiiksi mietitty tuo malli, miten kuuluu toimia ja elää, että se on takiaisen tavalla tarttunut omaan ajatteluun ihan huomaamatta. Olen miettinyt matkailualaa, mutta en haluaisi olla ainakaan pitkään missään eteläkohteessa suomalaisten oppaana, vaan enemmänkin tehdä jotain aktiviteetti/seikkailuretkien järjestämistä tai muuta sellaista. Toinen kiinnostava ala olisi viestintä ja jos sen saisi yhdistettyä matkailuun, niin siinä olisi mulle unelmahomma.

Leave a Reply