Australia – yhteenveto osa 2

Vuosi sitten olin kirjaimellisesti juuri saapunut Australiaan ja edessä oli tapahtumarikas vuosi, vaikken toki tiennyt sitä vielä siinä vaiheessa. Australian yhteenvedon ensimmäisessä osassa kerroin muun muassa, mikä oli vuoden mieleenpainuvin kokemus, paras biisi ja pahin ruoka. Tässä osassa kertaan, mitä kaikkea koko vuonna tuli tehtyä, missä oltua ja mitä kokeiltua. Koska postauksesta tulisi muuten niin pitkä, niin jaan tämän kahteen osaan ja ensiksi kerron ensimmäisestä puolivuotisesta.

Maalis-huhtikuu 2015

Ensimmäiseksi asuimme noin kuukauden tätini luona Cranbournessa noin tunnin matkan päässä Melbournesta. Koko alku Australiassa lähti ihan eri lailla käyntiin, kun oli heti joku paikka jonne mennä ja ihmisiä, joilta sai neuvoa ja apua. Tädilläni oli valtavan iso talo upealla puutarhalla, johon kuului myös uima-allas ja poreamme ja ensimmäinen viikonloppu meni pelkästään ihmetellessä tätä kaikkea ja muutamia pieniä eroavaisuuksia Australian ja Suomen välillä. Kuvailimme kaupasta löytyviä kahden kilon jauhelihapakkauksia tai hedelmätiskejä, josta löytyi tavaraa, joiden nimeä emme edes tienneet. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä ja me olimme kuin pienen lapsen tavoin innostuneita kaikesta. Ehkä nyt miettii vähän huvittuneesti tuota aikaa. Kun katson pelkästään kuvia tuolta ajalta, en voi olla miettimättä, miten erilainen ihminen noissa kuvissa vielä tuolloin on.

Ensimmäisellä viikonlopulla lähdimme Morningtonin Peninsulan alueelle viinitilakierrokselle ja käymään meren rannalla. Ensimmäisen viikon aikana ehdimme myös tutkimaan Melbournen keskustaa ja hoitamaan kaikki käytännön asiat pankkitilistä, Tax File Numberiin ja Medicare-korttiin. Kaikki lähti sujumaan hyvin, paitsi auton ja työn hankinta aiheutti hieman harmaita hiuksia. Molempien kanssa kohtasimme huijausyrityksiä, ja usko australialaisten hyvyyteen sai pienen kolauksen.

Kaksi serkkuani asuu myös Melbournen lähistöllä ja toisen kanssa osallistuin koirien tottelevaisuuskilpailuun, jossa taisi tullakin toinen palkinto sillä kertaa. Toinen serkuistani on australialaisen kanssa naimisissa ja pääsin vielä juhlistamaan heidän kuopuksensa ristiäisiä. Opin vuoden aikana tuntemaan paljon paremmin Australian sukulaisiani, enkä voisi olla enempää kiitollinen kaikesta avusta, tuesta ja seurasta, jota olen heiltä saanut.

Ensimmäinen kuukausi hurahti siis käytännön asioita hoitaessa sekä sukulaisten luona ollessa. Auto tuli ostettua, mutta siihen piti tehdä odotettua enemmän korjauksia, mikä oli sen astisen reissun suurin takaisku ja sai hetkeksi kiroamaan koko maan alimpaan helvettiin. Kun alussa koko maa tuntui niin hienolta ja ihmeelliselta, ensimmäisen kuukauden lopussa tuli tunne, että kyllä Suomessa jotkut asiat ovat vaan niin paljon paremmin ja helpompia. Taisin tirauttaa ensimmäiset itkutkin tässä vaiheessa. Kun farmityöpaikan saanti varmistui pohjoisesta Queenslandista, mieli lähti kohoamaan ja aloimme suunnitella pientä 3500 kilometrin roadtrippiä.

Huhtikuu

Huhtikuun puolivälissä lähdettiin matkaan. Ensin ajoimme Melbournesta Sydneyhin rannikkoa pitkin kulkevaa maisemareittiä ja pysähdyimme parissa pienessä kaupungissa matkan varrella. Eden oli todella kaunis paikka, jossa oli lähes autio ranta ja mahdollisuus bongailla valaita. Yövyin elämäni ensimmäistä kertaa hostellissa, ja pidin sitä kovana hc-juttuna, vaikka todellisuudessa yövyin vain yksityishuoneessa :D. Myös nyt, kun katson näitä kuvia, en voi uskoa, miten hirveisiin vaatteisiin pukeuduin koko ajan :DD.

Sydneyn alueella majoituimme Blue Mountainsin alueella Blackheathin kylässä sijaitsevaan B&B-majataloon, jossa teimme työtä majoitusta vastaan. Omistajina oli aivan valloittavan ihana eteläafrikkalainen pariskunta, jotka olivat jättäneet hyvät toimistotyönsä unelmansa takia ja ostaneet vanhan 1900-luvun alussa rakennetun majatalon, jota he kunnostivat. Heillä ei ollut yhtään aiempaa kokemusta majatalon pitämisestä, mutta asiakkaiden toiveita kuuntelemalla ja laittamalla sydämensä mukaan kaikkeen, mitä he tekivät, he olivat mielestäni onnistuneet rakentamaan mahtavan lämminhenkisen paikan. Osallistuimme aamiaisen valmistamiseen sekä sen tarjoiluun, opettelin tekemään erikoiskahveja ja siivoamaan hotellihuoneita ja tämän lisäksi teimme pientä kunnostustyötä talossa. Ehdimme myös ihmetellä Blue Mountainsin luonnonpuistoa, käydä ottamassa perinteiset turistikuvat Three Sistersin kivipaasien luona ja viettää viikonlopun Sydneyn keskustassa. Aika Blue Mountainsilla oli jälkeenpäin ajateltuna yksi Australian matkamme parhaita.

Tämän jälkeen majoituimme Caloundrassa hieman Brisbanen pohjoispuolella viikoksi australialaisen pariskunnan luona ja pääsimme sisälle aitoon aussielämään. Pariskunta oli päivät töissä omassa yrityksessään ja me teimme kotona pientä siivousta, lenkitimme koiraa ja teimme heidän paleo-ruokavalioonsa sopivaa ruokaa illaksi. Vastineeksi saimme ilmaisen majoituksen ja ruoan, joten diili oli meille mielestäni aika hyvä. Perheen rouva oli aivan ihana ja hän vieläkin laittaa minulle aina välillä Facebookissa kuulumisia ja linkittää kaikki Suomea käsittelevät uutiset ja lehtijutut.

Näillä eväillä juhlistettiin vappua :D. Aika köyhältä näyttää normaaliin vappubrunssiin verrattuna.

Touko-elokuu

Farmi. Saapuminen farmille oli aika absurdi tilanne. Ensin olimme ajaneet tuhansia kilometrejä ja lopulta löysimme ohjeiden mukaan perille: ”Kun näette ensimmäisen farmin, jatkakaa matkaa noin seitsemän kilometriä. Kun näette oikealla puolella puhelinkopin, olette perillä. Älkää luottako navigaattoriin, päädytte jokeen.” Vastassa meitä odotti paahtavan tuskainen kuumuus, kulunut kyltti, tyhjiä hyllyjä ammottava kauppa ja epämääräiset peltivajat. Meidän lisäksi paikalla oli vain yksi tyttö ja poika, joten ensimmäisen illan päälimmäiset ajatukset olivat ymmärrettävästi, että mihin ihmeeseen me olemme itsemme laittaneet. Sisiliskot rapisivat nurkissa, kuumuus ja hiki olivat kaikkialla, ulkovessan oven edessä oli lukuisia sammakoita öisin ja kaikki oli niin saastaisen likaista, että alussa inhotti jokainen hetki.

Vähitellen myös muita alkoi ilmestyä farmille. Tiivis yhdessäolo teki meistä alkuperäisistä ensimmäisenä tulleista todella läheisiä. Työt alkoivat ja vapaa-aikana pelattiin korttia, potkittiin jalkapalloa, joogattiin kerhotilassa, juhlittiin viikottain sausage sizzlejä, käytiin joella bongaamassa krokotiilejä, katseltiin leffoja, käveltiin tähtitaivaan alla ja vaan juteltiin, juteltiin ja juteltiin. Nettiä ei juurikaan ollut, joten meidän oli pakko keksiä muuta aktiviteettia. Tutustuimme muihin farmilaisiin ja alueella asuviin paikallisiin. Meidät otettiin osaksi yhteisöä, saimme kutsun myös paikallisten juhlapäiville ja elämä oli omalla tavallaan yksinkertaisen huoletonta.

Vapaapäivät olivat yhtä juhlaa, kun pääsi käymään joko Ayrissa tai Townsvillessä kahdensadan kilometrin päässä. Kävin Magnetic Islandilla Full Moon parteissa, kiipesin Castle Hillin vuorelle, otin aurinkoa rannalla ja kävin muutenkin kaupungin nähtävyyksissä. Kun oli monta kuukautta elänyt alkeellisissa farmioloissa, pelkästään ostoskeskuksen puhtautta hohtava vessa oli sellainen nähtävyys, että hehkutimme sitä silmät innosta säihkyen. Jälkeenpäin kuulostaa hassulta, mutta tuollaiset pienet asiat, kuten puhdas vessa, sushiannos tai hyvinvalmistettu kahvi olivat jotain niin uskomattoman hienoja juttuja farmiajan jälkeen. Kaiken kaikkiaan farmiajasta jäi hyvät muistot, ja voisin tehdä vastaavaa hommaa uudestaankin.

Elokuu

Kun itselleni tuli vaadittavat farmipäivät täyteen, lähdin ensiksi Cairnsiin. Matkan kohokohta oli sukeltaminen Isolla Valliriutalla ja muutenkin koko viikko kaupungissa meni itseään hemmotellen ja lomaillen. Pääsin käymään kampaajalla, ostelemaan vaatteita ja vähitellen palauduin normaalin sivistyksen pariin. Cairnsista ostin hop on-hop off -bussilipun Melbourneen ja reissasin ensin Mission Beachille, siitä Airlie Beachille ja Hervey Bayhin. Suosikkini näistä oli Mission Beach, jossa yhdistyi mahtavat rannat, aurinkoiset ilmat ja sademetsämäinen luonto. Mission Beachin kuuluisin aktiviteetti on skydive-hyppy, joka kuitenkin itseltäni jäi välistä.

Kun olin koko puoli vuotta ollut koko ajan tiiviisti muiden kanssa, ensimmäistä kertaa elokuun viimeisillä viikoilla sain aikaa hieman itselleni ja miettiä kuluneita kuukausia. Sain pysähtyä, tehdä asioita oman mieleni mukaan ja omaan tahtiin. En edes välittänyt tehdä erityisemmin tuttavuutta kenenkään kanssa noihin aikoihin, vaan olin vain yksin ja kirjoittelin ajatuksiani ylös. Ensimmäinen puoli vuotta muutti hirveästi sekä itseäni että sitä, millaiseksi seuraavat kuusi kuukautta Australiassa muodostuivat.

Niistä lisää sitten Australian yhteenvedon viimeisessä osassa