Motivoivat postaukset

Kolmekymppinen

elokuu 2, 2017

Kolmekymmentä. Pyörittelen sitä sanaa suussani ja se maistuu hyvältä, kypsältä. Aikuinen isolla A:lla. Ei mikään teini enää, mutta kaukana ikälopusta. Paljon elettyä elämää takana, mutta edessä silti kaikki mahdollisuudet. Ehkä jopa jonkin vaiheen loppu, mutta samalla uuden alku. Ja uuden kynnyksellä on aina kutkuttavaa seistä.

En muista tarkalleen, mitä tein, kun täytin kaksikymmentä. Menin varmaankin kavereiden kanssa baariin, sillä elinhän biletyksen kukoistuskautta. Jääkaappi täyttyi siideristä ja edullisesta skumpasta, kajaalia oli paljon ja huulikiiltoa sitäkin enemmän. Taisimme huumaantua omasta nuoruudestamme yhtä paljon kuin alkoholista ja koimme, että meitä ei voi mikään pysäyttää. Olimme voittamattomia, aivan kuten jokaisen kaksikymppisen pitäisikin omasta mielestään olla. Olin joku aika sitten muuttanut omaan asuntooni ja odotin kovasti syksyä, jolloin aloittaisin opinnot Tampereen yliopistossa. Olin aiemmin samana vuonna palannut Australian reissulta, joka oli ollut yksi siihen astisen elämäni upeimpia matkoja. Ehkä tunnistatte joitain samoja elementtejä nykyiseen elämääni.

Olen kuitenkin kulkenut pitkän matkan tähän hetkeen. Olen valmistunut, tehnyt lukuisia töitä ja jättänyt taakseni parisuhteita ja asuinpaikkoja. Ihmisiä ja rakkaita eläimiä on syntynyt ja kuollut. Olen asunut kolmessa eri maassa, opetellut uuden kielen, tavannut lukuisia ihmisiä jotka ovat jättäneet jälkensä elämääni, ja ennen kaikkea olen opetellut tuntemaan itseäni. Jälkeenpäin sitä katsoo taaksepäin sitä 20-vuotiasta Sandraa, hymyilee lämpimästi tämän nuoruuden kaikkivoipaisuuden tunteelle ja samalla ymmärtää, miten pihalla silloin olinkaan.

Tänään en pode mitään kriisiä. Miksi potisin? En ole koskaan ollut itseni kanssa paremmassa paikassa kuin nyt. En välitä mistään ”saavuta nämä asiat ennen 30 ikävuotta” -hölynpölyistä, vaan suuntaan energiani niiden asioiden tavoittelemiseen, jotka minulle ovat tärkeitä. Elän tässä hetkessä, nauttien Maltan auringosta, Välimerestä, italialaisesta proseccosta ja ihan vain siitä, että kaikki on juuri nyt täydellistä.

Kolmekymppisyys on ihanaa.

  • Reply
    Jerry / Pako Arjesta
    elokuu 2, 2017 at 6:02 pm

    Mahtavaa syntymäpäivää vielä tätäkin kautta :)! Kaikilla saisi olla sama asenne, kun täyttää 30! Itselläni on parikin tavoitetta, jotka päätin jo aikoja sitten, että ne on pakko saavuttaa ennen pyöreitä, mutta saa nähdä miten käy xD.

    • Reply
      Sandra
      elokuu 5, 2017 at 8:00 pm

      Mulla oli taas kovat tavoitteet 25 ikävuodelle, mutta nykyiset pyöreet tuli otettua vastaan ilman mitään tavoitteita. Toivottavasti kuitenkin saavutat kaikki mitä haluat, ei sillä niin väliä, onko kaikki juuri sinä siunaaman hetkellä, kun mittariin pärähtää se big 3 0

      • Reply
        Jerry / Pako Arjesta
        elokuu 11, 2017 at 10:54 am

        Kiitos. Ihan totta, ei se ole niin tärkeää :). Varmaankin tuo on juurikin henkistä kasvua, että 25-vuotiaana oli kovat tavoitteet ja 30-vuotiaana et jaksanut stressata niistä sen enempää. Kuulostaa enemmänkin siltä, että ymmärrät entistä paremmin, mikä on tärkeintä :).

        • Reply
          Sandra
          elokuu 11, 2017 at 1:39 pm

          Tai sitten vaan oppi viidessä vuodessa sen, että kun rima on matalalla, ei pety ;). Ei vaan, mehän ei tällaisia olla 😀

  • Reply
    Sunna
    elokuu 2, 2017 at 6:33 pm

    Paljon onnea! Ja ihanaa, miten hyvä fiilis sulla on. Näihinkin kymmeneen vuoteen on mahtunut sulla niin älyttömän paljon. Tuntuu, että olen itse olen jonkinlaisessa väli-iässä (23). Minulla on jo paljon ideoita, mihin suuntaan haluan elämääni viedä, ja aika paljon maailmaa reissattuna ja kokemuksia hankittuna, mutta niiiiin paljon vielä edessä 🙂 Enää ei ole kuitenkaan sama olo kuin vaikka opintoja aloittaessa neljä vuotta sitten, kun kaikki oli mahdollista ja auki ja vähän pelottavaakin.

    • Reply
      Sandra
      elokuu 5, 2017 at 7:58 pm

      Joo, muistan kanssa, että tuo 23 oli aika sellainen väli-ikä. Opinnot oli vielä käynnissä, työura ei vielä oikein kunnolla alkanut ja oli paljon vaihtoehtoja, minne mennä. Silti on jo ehtinyt sitoutua joihinkin valintoihin (kuten opiskelut) ja niiden muuttaminen voi vaatia alusta aloittamista. Ihanaa aikaa kuitenkin! Nautihan nuoruudestasi 🙂

  • Reply
    Terhi | VAGABONDA
    elokuu 2, 2017 at 11:14 pm

    Paljon onnea!! 🙂 Mä odotin omien kolmekymppisten lähestyessä jotain kriisiä, mutta ei sitä ole vielä tässä kolmeakaan vuotta myöhemmin näkynyt. Välillä tulee katsottua omaa peilikuvaa todella kriittisesti, mutta minkäs sille ryppyjen lisääntymiselle mitään voi, joten turha niitäkään murehtia. Tässä iässä voi jo huoletta nauraa omille vioille, kaksikymppisenä se ei oikein onnistunut 😃

    • Reply
      Sandra
      elokuu 5, 2017 at 7:56 pm

      Muistan, miten yritin 20-kymppisenä opetella asiakaspalvelussa nauramaan ilman, että silmät nauraa mukana. Kun muka oli jotain ryppyjä silmäkulmissa :D. Luoja, ei silloin ollut MITÄÄN. Onneksi iän myötä lisääntyy myös hällä väliä -asenne 😀

  • Reply
    Kati Suomalainen im Allgäu
    elokuu 3, 2017 at 1:47 pm

    Odotapas kun täytät neljäkymmentä tai enemmän. 😉 Sitten sinusta tuntuu että kolmekymppinenkin oli ihan kakara vielä. Mullahan alkoi ns. uusi elämä kolmenkympin jälkeen ja uskalsin vasta silloin saavuttaa unelmani ulkomailla elämisestä. Ja täällä sitä ollaan Saksan alpeilla.
    Paljon onnea!!

    • Reply
      Sandra
      elokuu 5, 2017 at 7:45 pm

      Kiitos Kati! Ja hienoa, että olet uskaltanut. Olen vähän samanlainen, kohtuullisen myöhään ”rohkaistunut” tekemään monia juttuja, mutta parempi nyt kuin ei koskaan. Onneksi se menee juuri niin, että on kai aika tyytyväinen aina siinä iässä, jossa kulloinkin on. Ja varmasti sitten nelikymppisenä ajattelen, että olen nyt ihan pentu 😀

Leave a Reply