Latvia Motivoivat postaukset

Kuka hullu viettää synttärit yksin?

elokuu 4, 2016

Ei tainnut olla yhden tai kaksikaan kertaa, kun ihmiset ihmettelivät, miksi haluan viettää synttäreitä yksin Riikassa. Kieltämättä en olisi harkinnutkaan tällaista pari vuotta sitten, mutta onneksi ihmiset muuttuvat. Vuosi Australiassa on tuonut roppakaupalla lisää rohkeutta ja ennen kaikkea sitä asennetta, että kyllä minä pärjään ja selviydyn. Ja miksen selviytyisi. Selviydynhän minä Suomessakin, eikä tämä niin erilaista ole.

IMG_7338

IMG_7341 (1)

IMG_7342

Jos jotain positiivista erosta on sanottava, niin se on pakottanut tekemään valinnan sen suhteen, että jäänkö nyt ruikuttamaan, mitä kaikkea en voi enää tehdä, mistä asioista jään paitsi ja mitä minulta nyt puuttuu vaan myönnänkö oikeasti, että pystynhän minä tekemään ihan mitä haluan. Jos haluan lähteä matkalle, lähden vaikka yksin. Jos haluan mennä syömään ravintolaan, en tarvitse välttämättä ketään istumaan seurakseni. Suurin osa esteistä on vain omien korvien välissä.

IMG_7347 (1)

IMG_7354

IMG_7361

IMG_7362

IMG_7366

No, miten ne synttärit sitten menivät? Heräsin aamulla hotellin parisängystä neljän muhkean tyynyn ja kahisevien peittojen kanssa, mikä on ehkä top kympissä maailman parhaista asioista. Aurinko paistoi kuin tietäen, että tänään on juhlapäivä. Kävin kuntosalilla ja aamu-uinnilla sekä herkuttelemassa hotellin aamiaisella. Tällä välin huoneeseeni oli tuotu suklaaleivos onnentoivotuksien kera, mikä oli hotellin puolelta ihana ele ja sai kyllä hymyn korville (sivuhuomautuksena sanottakoon, että en todellakaan ole itse niitä bloggaajia, jotka saisivat joka kerta shamppanjaa ja herkkukorin hotellihuoneeseensa, joten itse yllätyn vilpittömästi näistä pienistä muistamisista). Lähdin sitten kuljeskelemaan päämäärättömästi Riikan kaduille ja onnistuin bongaamaan monia tuttuja paikkoja edelliseltä reissultani vuodelta 2010. Iltapäivällä palasin hotellille freesautumaan (lue: syömään kakkua) ja lähdin illalla syömään Tallinnassa tapaamieni reissaajien kanssa, jotka olivat hekin suunnanneet Riikaan. Vietin sitten synttäri-iltani syöden ja juoden ranskalaisen 39-vuotiaan yliopistoprofessorin ja taiwanilaisen 28-vuotiaan ohjelmistokehittäjän kanssa tupaten täydessä tiiliholvisessa ravintolassa. Juttua, naurua ja tanssiakin riitti hyvästä ruoasta puhumattakaan. Ravintolassa oli latvialaista perinteistä elävää musiikkia ja laulua, joten tila oli aivan tupaten täynnä. Suosittelen ehdottomasti Folkklubs Ala -nimistä paikkaa, joka on muuten rankattu Tripadvisorissa Riikan 6.parhaimmaksi ravintolaksi. Voin sanoa, että ilta oli yksi parhaimmista ja mieleenpainuvimmista aikoihin. Tuskin olisin kokenut tätäkään, ellen olisi ollut matkalla yksin!

IMG_7373

IMG_7375

IMG_7377

IMG_7383 (1)

Mitä ajatuksia vanheneminen herättää? Kolmenkympin rajapyykki häämöttää edessä lähempänä kuin koskaan, ja välillä bloginkin puolelle olen jakanut eksistentiaalisen ahdistuksen sävyttämiä pohdintoja siitä, olenko jo liian vanha tähän ja tuohon ja mitä järkevää nyt tekisin elämälläni. Pahimmat kriiseilyt on toistaiseksi selätetty ja ajattelumalli on jotakuinkin se, että olen sitten ehkä liian vanha johonkin, kun jalka ei enää nouse ylös sängystä. Olen fyysisesti paljon paremmassa kunnossa kuin 20-kesäisenä ja itsetuntemukseni on varmasti sata kertaa paremmissa kantimissa. En tietenkään näytä enää samalta kuin 20-vuotiaana, mutta enhän silloinkaan näyttänyt enää samalta kuin 15-vuotiaana. Minä vanhenen, koska olen elossa ja vanheneminen on aika kiinteä osa elossa olemista. Vain kuollut pysyy saman ikäisenä. Voisin nyt tietenkin käyttää loputtomasti aikaani sen murehtimiseen, miten johonkin silmäkulmaan tulee hymyillessä joku ryppy tai miten jossain väärässä paikassa on joku arpi tai muhkura tai mikä vaan, mutta silloin oltaisiin aika kaukana siitä, mistä elämässä on pohjimmiltaan kyse. Niin kauan kuin tämä keho ja mieli mahdollistaa mulle elämästä nauttimisen, se on just täydellinen.

Olen puhunut.

IMG_7390

IMG_7392

IMG_7394

Tänään olenkin sitten jo Liettuassa Vilnassa. Reaaliaikaisia tunnelmia pääset seuraamaan parhaiten Snapchatista (sandra.nenonen).

  • Reply
    Meri / Syö Matkusta Rakasta
    elokuu 4, 2016 at 9:01 am

    Hyvää syntymäpäivää! 😉 Yksin reissaaminenkin on ihanaa ja asioista yksin nautiskelu. Ja vielä ihanampaa, että sait syödä synttäri-illallista kuitenkin hyvässä seurassa uusien ystävien kanssa. Pientä ikäkriisin poikasta jo mullakin, vaikka kaikki elämässä tällä hetkellä aika hyvin. Kai se on vaan luonnollista. 🙂

    • Reply
      Sandra
      elokuu 4, 2016 at 9:37 am

      Kiitos! Näin nimenomaan :D. Ei me kuule mitään vanhoja vielä olla, ku on toivon mukaan reilusti yli puolet elämää jäljellä 😀

  • Reply
    miraorvokki
    elokuu 4, 2016 at 11:46 am

    Nää sun pohdinnat on kyllä hyviä! 🙂 Mä en ole koskaan ollut mikään ylenpalttinen synttäri-ihminen enkä suuremmin ole pitänyt syntymäpäiväkekkereitä.. Mutta yksin niiden viettäminen jossain ulkomailla kiinnostaisi! Kokemuksena varmasti vertaansa vailla. Ehkä ennen kolmenkympin rajapyykkiä, vielä 4,5 vuotta aikaa! Huh heijaa.

    Ps. Vanhenet varmasti kyllä mutta oot kyllä huikean kaunis vanhenemisesta huolimatta! Hymy huulilla 🙂

    • Reply
      Sandra
      elokuu 6, 2016 at 12:58 pm

      Ei hitsi ku oot nuori! Kiitos ja samat sanat, kaunotar 🙂 <3

  • Reply
    Tiia(ntai)
    elokuu 4, 2016 at 11:59 am

    Hurraa, onneksi olkoon! Ja kiitos, täällä voi aina käydä nyökyttelemässä ja samaistumassa 🙂 Niinpä, yksin on ihan mahdollista ja sallittua tehdä asioita. Itselläni ns. herätyskokemuksena oli ehkä vuoden takainen reili, sekin eräänlainen post-breakup adventure. 🙂 Toki seuralla on hetkensä, ja tosiaan, uusiakin ihmisiä voi löytyä yllättävistä paikoista.

    Hauskaa Vilnaa!

    • Reply
      Sandra
      elokuu 6, 2016 at 12:57 pm

      Kiitos kovasti. Itsekin haluan kyllä ehdottomasti lähteä reilille joku päivä 😀

  • Reply
    Laura / Laura's Iitinerary
    elokuu 4, 2016 at 12:07 pm

    Paljon paljon onnea! Hyvä että menet – vaikka yksin. Ja ethän sä loppujen lopuksi yksin ollutkaan synttäri-iltana 🙂 Mukavia reissuja!

    • Reply
      Sandra
      elokuu 6, 2016 at 12:57 pm

      Voi kiitos kovasti! 😀

  • Reply
    Milla - Pingviinimatkat
    elokuu 4, 2016 at 11:16 pm

    Hurjasti onnea ja riemukkaita hetkiä synttäreiden kunniaksi. Upeeta, että lähdit kun mieli teki ja näitä ajatuksia reissaamisesta monella erilaisella kokoonpanolla on kiva lueskella. Yksin reissatessa kyllä tutustuu ihan uskomattoman helposti ja välillä huomaa olleensa enimmäkseen seurassa ja tavanneensa mielettömiä tyyppejä. Parhautta

    • Reply
      Sandra
      elokuu 6, 2016 at 12:56 pm

      Ehdottomasti näin. Yksin tulee kyllä koettua todella paljon erilaisia asioita kuin jonkun toisen kanssa. Kiitokset onnentoivotuksista!

  • Reply
    miija
    elokuu 25, 2016 at 12:40 pm

    No ei kuulostanut kyllä yhtään hullummalta synttärireissulta! 🙂 Ja musta tuntuu että noi jotka ihmettelee, että miksi haluaisit viettää synttärit yksin reissussa, on vaan niitä jotka on salaa kateellisia koska eivät itse uskalla tehdä samaa. 😉 Niin, ja paljon onnea!

    • Reply
      Sandra
      elokuu 28, 2016 at 6:00 pm

      Voi kiitos! Heh, ehkä nuo erilaiset ratkaisut herättävät aina välillä ihmetystä. Pääasia, kun itse tykkää :).

Leave a Reply