Malta

Mielenkiintoisia huomioita Maltasta

elokuu 15, 2017

Kun olin ollut vasta vähän aikaa Australiassa, kokosin listan pienistä hassuista huomioista, joita kohtasin arjessa. Nyt kun olen asunut tällä pikkuruisella saarella tasan neljä viikkoa, koin, että on aika vastaavalle postaukselle Maltasta. Millaisia pieniä huomioita olen tehnyt? Mitkä asiat arjessa ovat erilaisia kuin Suomessa?

Täällä eletään Välimeren meininkiä

Minulle oli varsin hyvin tiedossa, että Maltalla asioihin kannattaa suhtautua sopivalla rentoudella ja varautua siihen, että mikään ei toimi ihan niin kuin pitäisi. Bussit eivät aina mene aikataulussa tai joitakin vuoroja voi jäädä ajamatta. Asuntomme pesukone on ollut nyt noin viikon rikki ja 37 asteen helteiden jälkeen olisi tietenkin kiva pestä esimerkiksi treenivaatteita. Korjaajat ovat jo viikon olleet tulossa seuraavana päivänä. Vessanpönttö on reistaillut jo kuukauden, mutta ei se ole niin justiinsa. Nyt kun on kuulemma maltalaisten kesälomakuukausi, niin kuka sitä nyt yhtä pönttöä viitsii tulla korjaamaan. Tai kun vielä yövyin hostellissa, pyykkikuljetus ei tuonutkaan puhtaita lakanoita ja yöllä iltavuoron jälkeen minua odotti pelkkä patja ilman lakanoita tai tyynyä. Onneksi näissä maissa viini on edullista, joten kun otsasuoni alkaa pullistua liikaa, ei muuta kuin korkkaamaan uusi pullo kylmää proseccoa.

Eri ruoka-aineet kannattaa ostaa eri paikoista

Maltan saarella on hyvin muuten voimissaan ruoan tilaaminen netistä ja eri kaupoilla on omia kotiinkuljetuspalveluita. Itse olen myös todennut, että parhaimpaan hinta-laatusuhteeseen pääsee, kun hankkii hedelmät ja vihannekset omasta paikasta, lihat omasta ja sitten kuivatuotteet omasta paikasta, sillä täällä hinnat voivat lähennellä jopa Suomen hintatasoa. Parhaat vihannekset ja hedelmät olen löytänyt parista pikkukaupasta, joilla on hyvät yhteydet paikallisiin tuottajiin. Lihat ostan Miracle Foods -nimisestä ketjusta, joilla on kattava valikoima ja kilpailukykyiset hinnat. Arvostan myös, että heidän tuotteissaan näkee selkeästi lihan alkuperämaan. Suuri osa täällä myytävästä lihasta on muuten pakastettua. Sitten kuivatuotteet ostan lähimmästä isommasta marketista ja veden raahaan vain laiskana samalla kadulla olevasta minimarketista.

Ruokaostoksilla kannattaa olla tarkkana…. ja omata lehmän hermot

Erityisesti liha- ja helposti pilaantuvia tuotteita ostettaessa saa mielestäni olla todella tarkkana. Monessa kaupassa liha- ja jopa kalatuotteita säilytetään avoimessa jääkaapissa, joka ei mielestäni todellakaan pidä tuotteita turvallisen kylmänä, kun ympärillä oleva lämpötila on rapiat 30 astetta (tästäkin syystä Miracle Foods on osoittautunut turvallisimmaksi – kaikki tuotteet ovat arkkumaisissa jääkaapeissa tai pakastimissa). Lisäksi en todellakaan usko merkattuja parasta ennen -päivämääriä, vaan olen koennut parhaaksi ostaa tuoreet lihat käytettäväksi tai ainakin valmistettavaksi heti samana päivänä. Myös hintojen kanssa saa olla todella tarkkana, sillä olen huomannut, että usein tietyn hintalapun taakse pakataan aivan jotain muuta tuotetta. Kerran ihmettelin pienen ostokseni loppusummaa, kunnes tajusin, että olin maksanut 200g raejuustopurkista viisi euroa, vaikka olin äkkiseltään ottanut sen kohdasta, jossa oli hinnan mukaan 70 sentin hintaista raejuustoa. En tiedä, tekevätkö kaupat tätä tahallaan, mutta tarkkana saa olla.

Ostoksilla saa muutenkin omata ison annoksen kärsivällisyyttä, sillä kapeilla käytävillä saa olla koko ajan väistelemässä muita asiakkaita ja myyjiä. Samoin kassajonossa voi rauhassa lukea päivän digilehden ja omat sähköpostit, sillä kassalla ei ole todellakaan kiireen kierämää piippailla tuotteitasi saatika Australian tapaan vaihtaa päivän kuulumisia. Toki pikkukaupoissa, joissa on itse omistaja usein tiskin takana, palvelu voi olla aivan eri luokkaa. Joka tapauksessa kaikkeen tottuu, eikä kannata ainakaan antaa otsasuonen pullistua tässäkään tilanteessa. Ja onneksi sitä viiniä saa jokaisesta minimarketista.

Jätehuolto on….. sanotaanko, mielenkiintoista

Täällä roskia ei voi heitellä miten sattuu. Suomen tapaan Maltalla ei tunneta yleisiä jäteastioita, jonne voi omat roskansa käydä heittämässä silloin, kun se itselle sopii. Roskat jätetään pusseissa kadun varteen, josta ne kerätään, jos kerätään. Sekajäte laitetaan mustiin pusseihin, jotka kerätään tiettyinä viikonpäivinä tiettyyn aikaan, joten pitää olla tarkkana, ettei missaa roska-aikaa. Sitten kierrätysjäte (kaikki kierrätettävä, paitsi lasi) laitetaan eriväriseen pussiin ja se kerätään tiettynä päivänä tiettyyn aikaan. En tiedä, minne kaikki jätteet viedään täältä saarelta, mutta vaihtoehdot kipataan mereen tai kuljetetaan jonnekin Afrikkaan ovat päälimmäisenä mielessä.  Joku voisi ajatella, että tämä roskaruletti on liian hankalaa, vien vain mennessäni roskat kuin roskat kadun varteen. Tätä ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä lämmössä seisovat roskat houkuttelevat tuhoeläimiä ja aiheuttavat muutenkin hajuhaittaa. Lasipullot kerätään muuten vain ainoastaan kuukauden ensimmäisenä perjantaina, ja ne pitää tuoda pahviastiassa. Että jos otsasuonta on kuukauden aikana kiristänyt kovasti, niin saattaapi olla kunnon satsi kannettavaa sitten kuun alussa :D.

Liikenne on vasemmanpuoleista ja muutenkin erilaista

Britit ovat jättäneet tähän entiseen siirtomaahansa toisen virallisen kielen lisäksi vasemmanpuoleisen liikenteen. Tämähän ei sinänsä haittaa, sillä olen tottunut samaan myös Australiassa. Maltalla taitaa olla maailman eniten autoja pinta-alaan nähden, ja kapeilla kujilla saa olla tarkkana niin autoilijana kuin jalankulkijana. Jos sanon, että joka viidennen auton sivupeilit ovat ottaneet osumaa tai kulma kolhuja, en usko, että liioittelen paljonkaan. Myös tööttäily on olennainen osa paikallista liikennekulttuuria, ja sillä viestitellään monia eri asioita: kirotaan idiootille, varoitetaan, moikataan tuttuja, puretaan omaa ärtymystä tai hoputetaan edessäolevaa. Sliemassa, jossa siis asun, mielestäni jalankulkijoille annetaan hyvin tietä ja suojatielle pysähdytään, mutta tähän ei saa luottaa. Kämppikseni kertoi juuri, että rattijuoppo oli ajanut romanialaisen tytön kuoliaaksi suojatiellä ja saanut ”mojovat” 1000 euron sakot.

Ulkomaalaisille ja paikallisille on omat hinnat

Oli kyse sitten vuokrasta, korjauspalkkioista tai jopa niin geneerisestä asiasta kuin sähköstä, ulkomaalaiset maksavat eri hintaa kuin paikalliset. Meitä jopa verotetaan tiukemmin. Paha sanoa, mutta myös ulkomaalaisten palkkataso on täällä eri luokkaa paikallisiin nähden. Tavallinen siivooja tai kaupan kassa saa Maltalla bruttona noin nelisen euroa tunti, kun taas pohjoismaalaiset tienaavat moninkertaisesti tämän. Teen portugalilaisen kämppikseni kanssa samaa työtä eri yrityksissä ja minun aloituspalkkani on hieman alle kaksinkertainen siihen, mitä hän itse sai aloittaessaan. Tämä on johtanut siihen, että ulkomaalaisille on ”omat” asuinalueet, ravintolat, jopa omat kuntosalit ja meidän läsnäolomme saarella on kiristänyt myös paikallisten maksukykyä, elintilaa ja hermoja. Maltalaisista sanotaan, että he ovat Euroopan pahimpia rasisteja, mutta kyllä itse osittain ymmärrän heidän ärtymyksensä. Meidän palkkatasomme ja maksukykymme nostaa täällä hintoja, mikä näkyy epäsuorasti myös paikallisen maltalaisen kukkarossa.

Kuulostaako negatiiviselta? Sisällöstä huolimatta negatiivisuus ei ollut tarkoitus missään mielessä. En sano, että elämä täällä olisi mitenkään huonompaa, se on vain erilaista, kuin mihin on tottunut. Helpoimmalla pääsee, kun ottaa vähän iisimmän vaihteen ja rennomman asenteen. Aurinko paistaa ja meri on kirkas, joten mitä siitä, jos pesukone ei toimi eikä bussi tule. Vaikka miten antaisi omien hermojensa kuumentua, ei se muuta elämää mihinkään, vaan tällä saarella asiat jatkuvat kuten ne ovat aina olleetkin. Kannattaa siis vain mennä mukaan Välimeren meininkiin, sulkea silmänsä asioilta, joille ei voi mitään ja keskittyä nauttimaan tämän saaren hyvistä puolista.

 

    Leave a Reply