Malta

Miksi lähden Maltalta?

heinäkuu 22, 2018

Tämä postaus on tavallaan jatkoa edeltävälle kirjoitukselle asioista, joita jään kaipaamaan Maltalta. Jos Maltalla on niin paljon hyvää tarjottavaa, miksi ihmeessä haluan lähteä pois täältä hyvien työmahdollisuuksien ja aurinkoisten säiden saarelta? Siihen on monia syitä.

Henkilökohtaiset syyt

Olen asunut noin kolmisen vuotta enemmän tai vähemmän pois Suomesta. Tuona aikana siskoni on saanut lapsen, mutta myös ikäviä asioita on tapahtunut. Niihin kuuluu muun muassa perheemme kahden koiran kuolema (ne olivat täysin perheenjäsenen asemassa), sairauksia lähipiirissä ja 90 ikävuotta lähentelevien isovanhempieni heikkenevä terveys. Tämä on varmasti aihe, joka koskettaa jokaista ulkosuomalaista tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Jokainen toki ratkaisee asiat omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla, mutta itse tein sen ratkaisun, että haluan panostaa läheisiin ihmissuhteisiin nyt enemmän. Tämä oli kenties vaakakupissa kaikista painavin syy, miksi haluan nyt palata hetkeksi Suomeen.

Yliopisto

Kun yliopiston ovet sulkeutuivat jokunen vuosi sitten, ajattelin, että nyt saa vähäksi aikaa riittää. Sisimmässäni kuitenkin tiesin, että joku päivä palaan todennäköisesti toiselle kierrokselle ja niinhän siinä sitten kävi. Ensimmäisellä kerralla päädyin opiskelemaan yleishyödyllisiä kauppatieteitä, mutta nyt vanhempana mennään ihan puhtaasti intohimo edellä viestinnän ja journalismin opintoihin. Lykkäsin yliopistoa yhdellä vuodella, ja toki olisin voinut tehdä niin uudestaankin, mutta koin, että opiskelu vain sopisi hyvin tähän väliin.

 

Suomen helppous

Odotan sitä, että tiedän, miten asiat toimivat. Bussit tulevat jotakuinkin ajallaan, suojateitä ja pyöräteitä on kaikkialla, voin juoda hanavettä ja sisällä on talvisin lämmintä. Kauppojen valikoima on loistava, parkkipaikkoja löytyy aina, ruuhkat ovat mitättömät ja puhdasta luontoa näkyy silmän kantamattomiin. Jatkan vielä. Voin viedä roskat ulos koska haluan, voin käyttää ilmastointia ilman pelkoa satojen eurojen sähkölaskusta ja voin kävellä kadulla katsomatta maahan ja ilman pelkoa kompastumisesta epätasaiseen kivetykseen tai astumista kadulla sattumalta olevaan aukkoon, josta on 5 metrin pudotus maan sisälle putkistojen päälle.

Maltan vaikeus ja pienuus

Tietyllä tavalla elämä Maltalla on Suomea yksinkertaisempaa. Perusasiat, kuten työ ja vapaa-aika, ovat yksinkertaisia. Monimutkaisuus syntyy sitten monen pienen pienen asian summasta, jotka täyttävät sitä kuuluisaa mela-mittaria. Esimerkiksi asiakaspalvelu on välillä niin pöyristyttävän huonoa, että ei tosikaan. Tai yhdeksän kilometrin matka voi oikeasti kestää 1.5 tuntia. Malta on myös täynnä sellaista pientä epäloogisuutta, jota ei Suomessa edes näe. Esimerkkinä vaikka, että jalankulkuväylä saattaa vain yllättäen loppua, tuosta noin vain. Jonkinlainen kapea käytävä ojan ja autotien välissä jatkuu sitten toisella puolella, mutta missään ei ole suojatietä, josta voisi ylittää vilkkaan autotien. Siinä voit sitten yrittää päästä toiselle puolelle henkesi uhalla.

En ollut myöskään edes yllättänyt, että valtion virastosta saa täysin erilaisen vastauksen samaan kysymykseen riippuen, onko kysyjä maltalainen vai ulkomaalainen (tarkennan tähän vielä, että yritin ensin hoitaa itse pientä osoitteenmuutosta verovirastoon, joka ei oikein onnistunut kuin vasta sitten, kun pyysin maltalaista olemaan yhteydessä laitokseen puolestani). Nämä ovat kaikki pienen pieniä ongelmia, mutta haluan hetkeksi lomaa noista ongelmista. Suomessa on toki myös omat ongelmansa ja puutteensa, mutta ainakin tällä hetkellä elän mieluummin Suomen ongelmien kanssa.

Näitä pieniä ongelmia isompi juttu oli kuitenkin se, että Malta on auttamatta hyvin pieni saari. Saarelle mahtuu kieltämättä paljon nähtävää ja tekemistä, mutta nyt kaipaan avaran luonnon keskelle ja lisää tilaa ympärilleni.

Piti päättää, jäädäkö vai lähteä

Koin, että olin tilanteessa, jossa minun oli päätettävä, asettuisinko tosissani Maltalle. Etsisinkö mieluisen asunnon itselleni, hankkisin omia huonekaluja ja sisustusesineitä ja pyrkisin kaikin tavoin rakentamaan elämääni täällä sekä ulkoisesti että pääni sisällä? Vai lähtisinkö? Ja lähteminen tuntui sisimmässä oikealta vaihtoehdolta. Vielä kun hyvä ystäväni päätti lähteä hieman minua ennen, se vain vahvisti omaa fiilistäni. Päätin siis mennä vahvasti intuition perässä ja kuunnella sitä ääntä, joka puhuu sisälläni voimakkaammin.

Oli vain aika mennä kotiin.

  • Reply
    Stacy Siivonen
    heinäkuu 22, 2018 at 6:11 am

    Perhesyyt toki itsellänikin tärkeitä Suomeen paluumuuttamiselle, mutta oikeasti en uhrannut sille sitä tarmoa, jolla asiaan olisi pitänyt suhtautua. En voinut sanoa palaavani kotiin, minulle koti oli siellä, Amerikassa. Se on yhä minun kotini, olen vain alistunut asumaan Suomessa ja kaupungissa, jota pidetään Suomen vähiten suomalaisena paikkana. Päätin tutustua lopulta maahan, johon palaan bumerangin tavoin, mitä kauemmaksi menen, sitä lujempaa joudun palaamaan takaisin.
    Kaikissa maissa on huono ja stressaava olla. Ehkä nyt on hyvä eläkeläisenä, kun minulta ei enää vaadita mitään.

  • Reply
    Sini
    heinäkuu 22, 2018 at 6:30 am

    Hyviä syitä muuttaa takaisin ihanaan Suomeen😊. En kestä bloggareita, jotka jatkuvasti parjaavat Suomea.

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 22, 2018 at 7:02 am

      Totta! Suomessa on toki omat haittapuolensa, mutta ei siellä kenenkään ole pakko asua. Itse pidän Pohjoismaita yksinä parhaina maina maailmassa 🙂

  • Reply
    Tanja
    heinäkuu 22, 2018 at 6:52 am

    Kiva lukea näitäkin postauksia. Itsellä ei ole tästä kokemusta, en ole oikeasti asunut muualla kuin Suomessa, vaikka olen toki oleskellut useamman kk Espanjassa mutta koko ajan oli selvää että palaan Suomeen. Mutta totta on että kauempaa näkee oman kotimaan hyvät ja ne huonommatkin jutut, siksi olisi kai hyvä käydä asustamassa muuallakin.

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 22, 2018 at 7:03 am

      Kyllä varmasti lyhyempikin oleskelu muualla tuo hyvää perspektiiviä. Se on tietenkin eri, jos se on väliaikaista, mutta todellakin näkee Suomen vähän etäämmältä. Hyvässä ja pahassa.

  • Reply
    Anna
    heinäkuu 22, 2018 at 7:35 am

    Hyvä tehdä noin isoja päätöksiä tarkkaan harkiten. Vaikka mitään peruuttamatonta ei olisikaan niin ei se maasta toiseen muuttaminen ihan yksinkertaista ole. Järkisyitä kannattaa listata mutta tärkein oli varmaankin juuri se tunne että on aika palata Suomeen.

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 24, 2018 at 4:16 pm

      On tässä aina oma hommansa. Ei edes niinkään lähtöpäässä, vaan sitten erityisesti uudessa maassa, kun pitää kaikki aloittaa nollista. Järkisyitä ei sinänsä tässä niinkään ole, mutta fiilistä kuunnellaan!

  • Reply
    Suunnaton
    heinäkuu 22, 2018 at 7:36 am

    Nuo pienet vastoinkäymiset tuntuvat helposti vaikeammilta ulkomailla kuin Suomessa, ainakin mulla. Suomessa tiettyihin kommervenkkeihin on tottunut, mutta ulkomailla tietää, kuinka jonkin tietyn asian pitäisi hoitua paljon helpommin…
    Nuo perhesyyt ovat varmasti monelle tärkein syy joko lykätä lähtemistä tai tulla kotiin. Oot selvästi varsin tyytyväinen tähän Suomeen paluuseen 🙂 Tsemppiä asettumiseen ja opintoihin!

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 24, 2018 at 4:11 pm

      Suomessa ehkä sitä tietää suorin tein, miten toimia, mutta ulkomailla on välillä näitä seiniä, jotka tulee vastaan. Kiitos kovasti, toivottavasti menee hyvin 🙂

  • Reply
    Maiju
    heinäkuu 22, 2018 at 8:50 am

    Kirjoituksesta ja sanavalinnoistasi jotenkin huokuu se, että on tosiaan aika palata Suomeen. Vastikään elääkkeelle jäänyt sukulaismies juuri totesi minulle ”Muista Maiju, etteivät hänen ikäpolvensa saanut maailmaa työnteolla ja ahkeroinnilla valmiiksi, ettekä tule tekään saamaan”. Tällä viitattiin siihen, että pitää tehdä itselle mukavia asioita ja keskittyä hyvään elämään läheisten keskuudessa. Tuskin tulet katumaan Suomeen paluuta, sillä pääseehän täältä taas poiskin. 🙂

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 24, 2018 at 4:10 pm

      Kiitos kommentistasi! Oma jo nyt edesmennyt isoisä sanoi aikoinaan, että elämän päivät ovat kuin kultakolikot. Nuorena niitä on iso kasa, ja niitä heittää menemään tuosta noin, mutta vanhempana jokaisen kolikon laskee tarkkaan ja päivänsä käyttää niihin kaikista tärkeimpiin asioihin. Yritän nyt juuri sitä, eli keskittymään hyvään elämään parhaalla mahdollisella tavalla.

  • Reply
    Anna | Tämä matka -blogi
    heinäkuu 22, 2018 at 3:51 pm

    Ymmärrän todella hyvin nämä luettelemasi asiat. jotkut voivat naureskella niille, mutta se minkä viikon ajaksi ohittaa naureskellen, tulee taakaksi, jos paikassa on vuosia! Itse en ole koskaan asunut vuosia ulkomailla, mutta Teppo on ja hänen kauttaan olen saanut varsin realistisen näkemyksen siitä, että Suomi on loppujen lopuksi erinomainen paikka asua 🙂

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 24, 2018 at 4:07 pm

      Ehdottomasti näin. Suomi voi tietyllä tavalla olla tylsän tasainen, mutta sitäkin alkaa jossain vaiheessa arvostaa. Ainakin kun täällä Välimerellä jokainen asia tuntuu välillä niiiin vaikealta.

  • Reply
    Frida Ingrid - Ikimatkalla
    heinäkuu 22, 2018 at 6:29 pm

    Pystyn samastumaan postaukseen. Itse olen asunut vain 6 kk yhtäjaksoisesti pois Suomesta, ja senkin ajan Espanjassa, mutta hyvin samankaltaisilla ongelmilla siellä mentiin. Monet asiat, jotka pystyy lomareissulla ohittamaan olankohautuksella, voivat muodostua paikassa asuessa järjettömän suuriksi ärsytyksiksi. Minulla Espanjassa tapahtui niin ihmisten päin kävelemisen kanssa – olen reissannut asumista ennenkin Espanjassa paljon, enkä ollut edes kiinnittänyt moiseen asiaan huomiota. Kuitenkin parin kuukauden Espanja-elon jälkeen en sietänyt sitä pienuuden tunnetta, kun koko ajan joku käveli päin – aina, kaikkialla, joka ikinen päivä, jopa lähes tyhjällä kadulla! 😀 Olin niin hemmetin kuumissani siitä aivan joka päivä. 😀 Ajattelin, että kun tulen Suomeen, niin siellä ihmiset ainakin pyytävät anteeksi kävellessään päin – mikä itse asiassa ei sekään lopulta pitänyt (mielestäni) paikkaansa ollenkaan! Ihmiset Suomessa eivät kävele tahallaan päin (miltä se tuntui Espanjassa asuessa, rehellisesti…), mutta kävellessään päin eivät USKALLA pyytää anteeksi tai mumisevat hihaansa esittäen ettei mitään olisi tapahtunut. 😀

    Suomi on maailman ykkösmaa, mitä tulee esim. sosiaalijärjestelmiin ja mahdollisuuksiin, mikä näkyy mm. turvallisuutena ja muina hyvän yhteiskunnan merkkeinä. Joskus Suomi on juurikin se, mitä tarvitsee, ja joskus sitä kaipaa kulttuurilta (ja ilmastolta, erityisesti talvella) ehkä syvempää olemusta kuin se, mitä Suomi tarjoaa. Itse tiedän, että joskus muutan Suomesta pois erinäisistä syistä ainakin joksikin aikaa tai pysyvästikin, mutta mistään en ole niin kiitollinen kuin siitä, että omistan suomalaisen passin, ja että tänne pääsee milloin vain takaisin. <3

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 24, 2018 at 4:05 pm

      Tämä kommentti! Niin allekirjoitan. Olen äärettömän kiitollinen, että olen Suomen kansalainen ja minulla on tuollainen maa, johon aina palata.

      Ja samoin samaistun siihen, että joku noinkin pieni asia kuin päin käveleminen voi alkaa ärsyttää mielettömästi! Kuulostaa pieneltä valitukselta, mutta kun se alkaa nyppiä, niin se alkaa.

      Katsotaan, kauanko Suomi tuntuu auvoiselta ja mihin sitä seuraavaksi siirtyisi 😉

  • Reply
    Emma
    heinäkuu 23, 2018 at 1:57 pm

    Kaikki listaamasi syyt ovat oikein päteviä, ja vielä kun intuitiokin sanoo että on aika lähteä (johon itse luottaisin ainakin yhtä paljon kuin järkisyihin), niin eikun menoksi!

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 24, 2018 at 3:59 pm

      Siihen olen itsekin luottanut jo jonkin aikaa, ja se on vienyt ihan hyviin ratkaisuihin!

  • Reply
    Merja / Merjan matkassa
    heinäkuu 23, 2018 at 3:17 pm

    Silloin täytyy lähteä, kun sisäinen ääni niin sanoo. Suomi on hyvä paikka asua, vaikka täältäkin niitä ärsyttäviä asioita löytyy. Mutta kun ne ovat tiedossa, ne helpommin sietää. Ulkomailla et heti tiedä miten mikäkin toimii ja miten kauan asioiden hoitamiseen kuluu aikaa. Jokaisessa maassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Suomessa niitä hyviä on aika paljon, vaikka tiedän jo nyt, että marraskuun räntäsateessa pitää tosissaan miettiä syitä täällä pohjolassa asumiseen 🙂

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 24, 2018 at 3:58 pm

      En ole itse asunut Suomessa talvella sitten talven 2014, joten saattaa tulla kiroiltua kerran tai pari. Suomessa sentään tiedän, mitä odottaa ja moniin asioihin on tottunut 🙂

  • Reply
    Elsa
    heinäkuu 23, 2018 at 6:57 pm

    Todella ymmärrettäviä ja hyviä syitä palata Suomeen. Teit varmasti oikean päätöksen 😊 Tsemppiä paluumuuttoon sekä tuleviin opintoihin!

    • Reply
      Sandra
      heinäkuu 24, 2018 at 3:57 pm

      Voi kiitos kovasti Elsa. Aika näyttää, mitä päätöksestä seuraa 🙂

  • Reply
    Periaatteen Nainen
    heinäkuu 25, 2018 at 1:57 pm

    Kylläpä kuulostavat tutuilta ajatukset ja syytkin 🙂 Juuri tuo tietynlainen helppous varsinkin on ihanaa Suomessa: kun tietää miten hommat toimivat. Ei tartte arpoa, lahjoa, etsiä… säästää vähän hermoja ja aikaa. Onnea kotiinpaluulle, aina voi lähteä uudestaan jos ja kun siltä tuntuu!

    • Reply
      Sandra
      elokuu 1, 2018 at 2:34 am

      Kiitos! Ajatella, jos pitäisi lahjokin saadakseen asioita tehtyä! Mutta pidemmän päälle on raskasta, jos tarvitsee esimerkiksi paikallisen apua saadakseen asioita hoidettua – ainakin huomattavasti sujuvammin.

      Kiitos, tuntuu hyvältä olla kotona!

  • Reply
    Martta / Martan Matkassa
    heinäkuu 25, 2018 at 9:06 pm

    Paluumuutosta on kohta kulunut vuosi ja tällä kertaa olen sopeutunut paljon paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, toki moni tekijä on myös muuttunut vuosien aikana. Pahinta oli kun piti itse tehdä tuo päätös muutosta, eikä kukaan tehnyt sitä sinun puolesta toisaalta ehkäpä juuri siinä on myös se syy että paluu on sujunut helpommin. Zemppiä sinulle, isoja päätöksiä!

    • Reply
      Sandra
      elokuu 1, 2018 at 2:35 am

      Kiitos paljon. Päätöksen tekeminen lienee aina hankalinta, mutta kun jotain on päättänyt, asiat alkavat siitä sitten rullaamaan. Itsellä on kokemusta sekä hyvästä että huonosta paluusta ja toivon kovasti, että tämä kerta on ensimmäisen kaltainen. 🙂

  • Reply
    Sanna I Seven Seas
    heinäkuu 26, 2018 at 9:36 pm

    Ymmärrän täysin ajatuksesi ja syyt tulla takaisin Suomeen. Minusta on lohdullista ajatella, että aina voi lähteä uudelleen ja aina voi palata takaisin. Tsemppiä ja tervetuloa Suomeen! 🙂

    • Reply
      Sandra
      elokuu 1, 2018 at 2:36 am

      Kiitos :). Ehdottomasti kun on kerran lähtenyt, uudestaan lähtemisen kynnys on paljon pienempi.

  • Reply
    sarrrri | La Vida Loca 2.0
    heinäkuu 28, 2018 at 9:39 am

    Tuo paluumuutto henkilökohtaisten-/perhesyiden takia on varmasti yksi todella iso juttu monille. Itse olen asunut ulkomailla kahdesti (molemmilla kerroilla vuoden kerrallaan), mutta tiedossa on aina ollut, että vuoden kuluttua on määrä palata takaisin. Siitäkin huolimatta nyökyttelin näille havainnoille päätä. Jälkimmäisellä kerralla harkitsin tosissani jäämistä maailmalle, mutta perhesyyt toivat minutkin sitten määräajan päättyessä takaisin. Suomi on onneksi hyvä maa asua, joten tervetuloa takaisin. <3 (Ja onneksi aina voi lähteä uudelleen jos siltä tuntuu)

    • Reply
      Sandra
      elokuu 1, 2018 at 2:37 am

      Ehkä itsellänikin on jossain takaraivossa myös kolkutellut ajatus, että paluu ei ole pysyvästi. Perhesyyt ovat varmasti yksi hyvin tärkeä tekijä ja se, että Suomi on asumiseen (säitä lukuunottamatta) aika hyvä maa asua ja olla. Toivottavasti itsekin viihdyt nyt Suomessa 🙂

  • Reply
    Rosita - Matkaopas Vapauteen
    heinäkuu 28, 2018 at 4:49 pm

    Hei Sandra! Tosi ymmärrettävä ratkaisu. Vaikka säätämisiin maailmalla tavallaan tottuukin niin on siinä jotain huojentavaa tulla käymään Suomessa kun ainakin suunnilleen voi luottaa siihen miten asiat menee ja just nää että kaupoista saa kaikkea ja lopulta varsin edukkaastikin niin on kyllä hyviä juttuja. Nuo läheiset on sitten se juttu mikä maailmalla kulkijan joo pitää jotenkin tosiaan ratkaista. Välistä tuntuu itsekkäältä tehdä niitä omia ratkaisuja ja elää omaa elämää, silläkin riskillä että täällä Suomessa voi tapahtua ja tapahtuukin kaikenlaista, elämään ja kuolemaan liittyvää. Siksipä en itsekään halua olla yli vuotta pois kerralla. Tärkeää kuitenkin käydä tapaamassa läheisiä ja olemassa läsnä edes sen pienen siivun vuotta. Varmasti tämä kyllä ihan hyvä ratkaisu sulle taas joksikin aikaa ja eihän sitä ikinä tiedä mitä elämässä seuraavaksi keksii! 🙂 Onneksi ei tarvitse lyödä asioita lukkoon kovin moneksi vuodeksi kerrallaan.

    • Reply
      Sandra
      elokuu 1, 2018 at 2:41 am

      Nimenomaan näin! Ensimmäisellä kerralla polte maailmalle oli sen verran suuri, että ei siinä edes miettinyt, miltä läheisistä tuntuu. Se vain piti kokea ja hyvä, että niin kävi. Jokainen ratkaisee nämä asiat omalla tavallaan. Kun aikanaan lähdin, tilanne kotipuolessa oli aika ”stabiili”, mutta nyt on hieman akuutempeja ikäviä juttuja sattunut, että täällä on hyvä olla toistaiseksi. Ainahan sitä pääsee taas lähtemään, jos siltä alkaa taas tuntua 🙂

  • Reply
    Kohteena maailma / Rami
    heinäkuu 29, 2018 at 3:14 pm

    Tässäpä on se hyvä puoli, että halutessa voi lähteä koska tahansa Maltalle. Varmasti Suomessakin on omat vaikeudet, mutta toisaalta perheen läheisyys ja tiettyjen asioiden sujuvuus helpottaa paluuta. Tervetuloa kotiin!

    • Reply
      Sandra
      elokuu 1, 2018 at 2:59 am

      Kiitos Rami! Kiva olla nyt kotona 🙂

Leave a Reply