Australia

Tunnelmat Perhistä

huhtikuu 15, 2017

Hei ja moi täältä maailman toiselta puolelta taas kerran. Tyttö on reissannut maata sen verran kiitettävästi paikasta toiseen, että ei meinaa blogi pysyä perässä. Seuraavan kymmenen päivän aikana tulen reissaamaan huikeat 4200 kilometriä Australian länsirannikolla. Nettiin pääsy tulee olemaan hankalaa ja aikataulu tiukka, mutta yritän päivittää kuulumisia parhaani mukaan, kun mahdollista. Lisäksi Ulurun reissusta on vielä pari postausta tulossa, jotka julkaisen todennäköisesti englanninkielisen blogini puolella. Jos ihmettelet, miksi postaustahti on ollut verkkainen, niin käy katsomassa postaukset toisesta blogistani.

Viimeiset kolme päivää olen viettänyt Perhissä, jonka sanotaan olevan maailman syrjäisin pääkaupunki. Perth on Australian suurimman osavaltion, Länsi-Australian pääkaupunki, ja kaupungissa elelee mukavat pari miljoonaa ihmistä. Pinta-alaltaan Länsi-Australia on valtava, kolmannes koko Australian pinta-alasta, mutta asukkaita siellä on ainoastaan noin 10 % Australian reilusta 24 miljoonasta asukkaasta. Kaupungista ei ollut sen suurempia ennakkokäsityksiä, eikä minulla ollut mietittynä mitään ehdottomia ”must see” -kohteita. Itse keskusta on yllättävän pieni ja jopa Australian standardeilla älyttömän rauhallinen. Vesi on kuitenkin näkyvillä kaikkialla ja Perhin upeat puistot lumosivat. Erityisesti King’s Park on ehdottomasti vierailun arvoinen (kuvat kuitenkin toisesta puistosta).

Särmikkääseen Melbourneen verrattuna Perth on siisti, siloteltu ja vähän hienostoinen. Adelaiden tapaan Perth on siirtolaisten perustama toisin kuin Melbourne tai Sydney, jotka on perustettu osittain vankisiirtoloiksi. Viihdyin säiden suosimassa Perthissä hyvin pari päivää, mutta kyllä itselleni ainakin Melbourne on se ainoa oikea paikka asua. Vaikka Perth on iso kaupunki, silti iltaisin se oli yllättävän rauhallinen, jopa kuollut, kun taas Melbournessa tuntuu koko ajan tapahtuvan jotakin. En silti panisi pahitteeksi lottovoittoa ja tuollaista alla olevien kuvien kaltaista mukavaa pientä taloa ihan keskustan puiston läheisyydestä.

Perthin vierailuun kuului lenkkejä puistossa, käynti Fremantlessa ja hauskana yllätyksenä vierailu kaukaisten sukulaisten luona, jotka muuttivat Australiaan 60-luvulla. Sain maistaa heidän luonaan elämäni parasta mämmiä (itsetehtyä ei voita mikään), verestää muistojani suomalaisesta suodatinkahvista ja kuulla kertomuksia sukulaisten elämästä maailman toisella puolen. Kaiken kaikkiaan Perth jätti siis hyvän maun suuhun.

Nyt väsyttää niin paljon ensimmäisen reissupäivän jälkeen, että on pakko painua pehkuihin. Palaan taas tosiaan, kun pääsen netin ääreen!

 

    Leave a Reply