Menu
Henkilökohtaista / Motivoivat postaukset / Pohdinnat

Vappu Maltalla ja ajatuksia työstä

Hauskaa vappua Maltalta! Jännä ajatella, että edellisvuonna samaan aikaan olin Australiassa lähdössä Suomeen. Mieli oli hyvästeistä haikea, ja tulevaisuus oli täydellisen hämärän peitossa. Asettuisinko Suomeen, yrittäisinkö saada opiskeluviisumia Australiaan, lähtisinkö Uuteen-Seelantiin vai mitä tekisin – kaikki vaihtoehdot tuntuivat samanarvoisilta ja yhtä epävarmoilta. Ehkä juuri tästä syystä päädyin hetken mielijohteesta lähtemään tänne, Maltalle; saarelle jota puolihumoristisesti kutsun elämässään eksyneiden eurooppalaisten kaatopaikaksi. Kuten blogiani lukeneet ovat ehkä rivien välistä osanneet arvata, en ole täysin varauksettomasti rakastunut tähän saareen, vaikka se tarjoaakin suhteellisen hyvät eväät helppoon elämään.

IMG_1376 IMG_1378

IMG_1350

Silti tänään istuessani meren äärellä nousevan auringon kevyesti lämmittäessä rantakiviä totesin mielessäni, miten tänne tulo oli itselleni siinä tilanteessa täysin oikea ratkaisu. Malta on ollut minulle hyvä. Se on tarjonnut välimerellisen lempeän kuplan, jossa voi järjestellä omia ajatuksia, rauhoittua ja saada elämän perusasioita kuntoon. Se on tarjonnut minulle töitä, aurinkoa, ulkoilmaa, ystäviä, vakautta ja tietenkin lähes kaikkialle näkökenttään ulottuvan meren. Olen toteuttanut yhden ison haaveen, jonka asetin itselleni jo yli kymmenen vuotta sitten, olen nimittäin päässyt asumaan ulkomailla ja työskentelemään peräti kahdessa eri maassa! Olen myös koko ajan kulkemassa enemmän kohti toista suurta tavoitetta: sitä, että saan tehdä kirjoittamista ja sisällöntuotantoa työkseni.

IMG_1347

Koska vappuhan on työn juhla, puhutaan hieman työstä. Itse olen lähtöisin perheestä, jossa molemmat vanhemmat ovat olleet ja edelleen ovat yrittäjiä. Olen ehkä tästä syystä kasvanut vahvasti siihen ajattelumalliin, että työtä on tehtävä, kaikki työ on arvokasta ja ahkeruus jalostaa. Aloitin oman työurani jäätelökioskin myyjänä, ja siitä lähtien olen tehnyt aina enemmän tai vähemmän töitä joko kesäisin, opiskelujen ohella tai kokoaikaisesti. En kuitenkaan oikein koskaan edes ajatellut, että työn pitäisi olla jotenkin intohimo, vaan olen enemmänkin pyöritellyt jäätelöpalloja, sijannut vuoteita, laskenut kassatilityksiä, laatinut powerpoint-esityksiä ja hymyillyt asiakkaille siksi, että saan siitä palkkaa ja siksi, että jotakin sitä nyt on tehtävä. Kenties siksi päädyin opiskelemaan juuri kauppatieteitä, jotka ovat kieltämättä hyvä vaihtoehto sellaiselle, joka ei tiedä mitä haluaa. Olen kuitenkin enemmänkin ajelehtinut työpaikasta toiseen kuin määrätietoisesti kulkenut kohti jotain, mitä täysillä haluan.

IMG_1381 IMG_1343 IMG_1352

Viimeisimmän kolmen vuoden aikana olen kuitenkin alkanut varovaisesti kysellä itseltäni, mikä saa minut syttymään, mikä innostaa, mitä tekisin, vaikka en saisi siitä pennin pyörylää. Ja siinähän se vastaus köllötti aivan silmieni edessä ja vain odotti, että ymmärtäisin sen itsekin. Olinhan jo vuodesta 2014 pitänyt tätä blogia harrastuksena ja aina uudelleen ja uudelleen palannut tyhjän wordpress-artikkelipohjan äärelle. Olinhan jo pienestä lapsesta lähtien kirjoittanut vapaa-aikana vihkot täyteen tarinoita, joissa seikkailivat villit intiaanitytöt ja uneliaat leijonat, jotka päivät päästään nuokkuivat katsellen savannin ruohomerta. Olinhan jo teininä ollut se tyttö, joka rakasti eniten äidinkielen tunteja ja se, joka kirjoitti kirkkaimman laudaturin äidinkielen ylioppilaskokeesta.

IMG_1386

Olen edelleen sitä mieltä, että työtä on tehtävä elääkseen, eikä se välttämättä ole aina sitä, mikä innostaa 100-prosenttisesti joka päivä. Voin silti kuitenkin vähitellen, askel askeleelta alkaa matkata kohti työtehtäviä, jotka tuntuvat minusta mielekkäiltä ja inspiroivilta. Koska todennäköisesti oma ikäluokkani pääsee tekemään töitä yli 70-vuotiaiksi, mieluusti käytän seuraavat 40 vuotta tehden asioita, jotka koen edes jotakuinkin kivoiksi. Välillä iskee epävarmuus ja kyseenalaistan, olisiko kukaan koskaan valmis maksamaan luomastani sisällöstä. Mutta sitten muistutan itselleni, että yksi elämä tässä on ja se kannattaa vain rohkeasti suunnata kohti asioita, joita haluaa. Ja vaikka tämä tavoite ei heti pian toteutuisikaan, on minulla ainakin aina tämä blogi.

Näillä mietteillä eteenpäin kohti huomista työpäivää!

16 Comments

  • Nomadi
    3 toukokuun, 2018 at 5:31 am

    ”Elämässään eksyneiden kaatopaikka” 😁 Hauskasti sanottu ja varmaan osittain tottakin, vaikka en ole itse ollenkaan kokenut sitä noin. En ole ollenkaan tänne eksynyt, vaan pikemminkin päämäärätietoisesti tavoittelemaani vapautta hakemassa ja siitä nauttimassa.
    Täällähän on todella hyvä harjoitella sisällöntuotantoa, en tiedä teetkö sitä vielä työksesi, mutta kirjoitustaidollasi duunia varmasti löytyisi sisällönkirjoittajana. Vaikka aihe ei välttämättä olisi niin lähellä sydäntäsi, kaikki ammattimainen kirjoittaminen on hyvää harjoitusta 😊

    Reply
    • Sandra
      4 toukokuun, 2018 at 5:20 pm

      Haha, Maltalla on ehdottomasti kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka ovat päämäärätietoisesti tulleet tänne ja sitten monia, jotka ovat päätyneet tänne, kun kotimaassa ei ole oikein ollut mitään, mikä pidättelisi ja sitten he ovat jääneet Maltalle, kun täällä on oikeastaan asiat aika hyvin. Itse luen itseni näihin ”kaatopaikkatyyppeihin”, vaikka vahvaa sarkasmia tässä on mukana.

      Vähän jo olen päässyt sitä tekemään, ja toivottavasti pystyn kehittymään koko ajan lisää :). Kaikki on todellakin hyvää harjoitusta, ja uutta tulee opittua päivä päivältä. Se motivoi ehdottomasti!

      Reply
  • Martina
    7 toukokuun, 2018 at 8:45 am

    Ihania ajatuksia töistä. Kamppailen itse parhaillaan samanlaisten ajatusten kanssa. Nyt kun minun ei äitiyslomalla ollessani ole pakko tehdä töitä lainkaan, huomaan silti istuvani lasten päiväuniajat koneen äärellä blogitöitä tehden. Tämä on sitä mistä nautin ja mitä näköjään teen silloinkin kun ei olisi pakko työskennellä lainkaan. Kantaisikohan tämä sivubisneksestä päivätyöksi asti..? Aika ihana ajatus. 🙂

    Reply
    • Sandra
      9 toukokuun, 2018 at 5:03 am

      Ihana kuulla, että jollain muulla on vastaavia ajatuksia. Ainakin kannattaa makustella haavetta ja ties vaikka se joku päivä toteutuisi 🙂

      Reply
  • Mira
    11 toukokuun, 2018 at 10:05 am

    Välimeri ja saari on aina hyvä yhdistelmä asuinpaikaksi. 🙂 Olen asunut Espanjassa Menorcalla yli 10 vuotta – en tosin juuri nyt – mutta sinne palaan. 🙂 Tsemppiä kirjoitustöihin, varmasti niitä löytyy!

    Reply
    • Sandra
      12 toukokuun, 2018 at 6:27 am

      Kiitos Mira! Välimeri on ollut ihan hauska kokemus asua. Ehkä seuraavalla kerralla jonnekin muualle 🙂

      Reply
  • Sini
    12 toukokuun, 2018 at 11:53 am

    Kiva bongata kuvista tuttuja paikkoja Vallettasta. Tuo Upper barrakka gardens on nätti mesta. 🙂

    Reply
    • Sandra
      12 toukokuun, 2018 at 4:52 pm

      Se on ihana keidas kaupungin keskellä. Ja näkymät on mahtavat. 🙂

      Reply
  • Annna-Katri / Adalmina's Adventures
    12 toukokuun, 2018 at 6:14 pm

    Mielestäni olet kyllä rohkea nainen, mitä elämänvalintoihin ja itsensä kuuntelemiseen tulee. Niin moni vaan jää paikoilleen haikalemaan, sinusta taas on saanut kuvan että toteutat asioita, vaikka välillä epäröisitkin. Uskon, että elämä johdattaa aina lopulta oikeaan suuntaan ja paikkaan. 🙂

    Reply
    • Sandra
      21 toukokuun, 2018 at 5:15 pm

      Voi kiitos Anna-Katri! Sä olet ollut mulle aikamoinen inspiraatio! Ihailen aivan mielettömästi sun rohkeutta toteuttaa unelmiasi :). Luin aikanaan sun lifestyle-blogia jo vuonna nakki ja kivi, mutta varsinkin tuo viimevuotinen maailmanympärireissu nosti sut yhdeksi erittäin suuresti ihailemastani ihmisistä. Samoin jatka itse samaan malliin – jään seuraamaan, mitä tulevan pitää 🙂

      Reply
  • Pia / Lyhyenä hetkenä
    12 toukokuun, 2018 at 9:42 pm

    Minä tein saman havainnon puolitoista vuotta sitten. Se johti lopulta toiminimen perustamiseen ja tänä päivänä puolet tuloistani tulee sisällöntuottamisesta oman yrityksen lukuun. Olen vielä toistaiseksi puolet viikosta päivätöissä, mutta pyrkimys on kasvattaa omaa tekemistä niin, että voin jossain vaiheessa heittäytyä kokonaan yrittäjäksi. Blogi on toiminut koko tämän ajan erinomaisena portfoliona, vaikka varsinaisen sisällön tuotankin yleensä suoraan yrityksen tai brändin omiin kanaviin. Unelmat on tehty saavutettaviksi, joten onnea matkaan, kuulostaa siltä, että motivaatio ainakin on kohdallaan! 🙂

    Reply
    • Sandra
      21 toukokuun, 2018 at 5:16 pm

      Voi kiitos tästä kannustuksesta! Olet todella lahjakas kirjoittaja, joten en ihmettele yhtään. Kunpa itsellänikin olisi rohkeutta ottaa seuraava askel – ainakin ympärillä on inspiroivia esimerkkejä!

      Reply
  • Anna | Muuttolintu.com
    13 toukokuun, 2018 at 1:04 am

    Oot inspiroiva ja ihailtava nainen Sandra <3 Et pelkästään unelmoi vaan uskallat tehdä rohkeitakin päätöksiä. Jos kirjoittaminen on kerran sitä mitä haluat tehdä, niin oon aivan satavarma, että tuut siinä menestymään!

    Reply
    • Sandra
      21 toukokuun, 2018 at 5:17 pm

      Voi Anna <3! Kiitos samoin, myös sinä olet niin inspiroiva pakkaus, ettei tosikaan! Nainen, joka menee ja toteuttaa diginomadi-haaveensa :). Olet kyllä esikuva niin monelle!

      Reply
  • Marja
    19 toukokuun, 2018 at 8:16 am

    Kirjoitat hyvin, onnea ja tsemppiä valitsemallasi tuillä😊

    Reply
    • Sandra
      21 toukokuun, 2018 at 5:23 pm

      Voi kiitos kovasti! Tsemppiä tarvitaan 😀

      Reply

Vastaa käyttäjälle Pia / Lyhyenä hetkenä Cancel Reply