#Blogisitarina – The Present is Perfect

Suuret kiitokset Travel Adventures Without End ja Pää Pilvissä  kun haastoitte minutkin tähän mielenkiintoiseen haasteeseen kertomaan, miten ja miksi blogini on saanut alkunsa. Tajusin tässä taannoin, että pieni blogini on ylittänyt jo vuoden rajapyykin ja tämä virstanpylväs on mennyt ohi aivan huomaamatta. Ehkä nyt onkin sitten hyvä tilaisuus muistella hieman reilun vuoden takaisia tapahtumia ja palata kesäkuun ensimmäiseen päivään vuonna 2014, jolloin julkaisin ensimmäisen postaukseni. Silloin syntyi The Present is Perfect, ikioma blogini, josta on vuodessa muodostunut äärettömän tärkeä itseilmaisun, verkostoitumisen, itsensä kehittämisen, reflektoinnin ja yhteydenpidon kanava.

Heti blogin alkutaipaleella kerroin hieman itsestäni ja elämäntilanteestani ja syitä bloggaamisen aloittamiselle:

”Kuka minä olen? Olen 26-vuotias naisen alku, joka tällä hetkellä asuu Suomessa, mutta aina tilaisuuden tullen on valmis lähtemään oman kotimaansa ulkopuolelle. Pitkäaikaisena haaveenani on asua ja työskennellä ulkomailla, mutta nyt joudun lääkitsemään kaukokaipuutani tekemällä vain lyhyitä matkoja maailmalle aina silloin, kun työt sen sallivat. Olen jo useiden vuosien ajan ammentanut inspiraatiota erilaisista matkablogeista ja -kertomuksista, joten päätin, että haluan myös itse jakaa omia ajatuksiani, kokemuksiani, suunnitelmiani, valokuviani ja vinkkejäni ja alkaa kirjoittaa omaa matkablogia. Tässä se on. The present is perfect – muistuttamassa siitä, että vaikka mieli halajaisi jatkuvasti uusia kokemuksia ja seikkailuja, on myös tärkeää pysähtyä nauttimaan tästä hetkestä.”

Ennen kuin aloitin oman blogin, ahmin muita matkablogeja. Ensimmäinen suurin inspiraationi lähde oli Mungolife silloin, kuin Anna muutti Australiaan ja teki maailmanympärimatkansa. Ajattelin, että ehkä minäkin sitten joskus ja ihailin Annan rohkeutta vain heittäytyä mielettömiin eteen tuleviin tilaisuuksiin. Lopulta päätin itsekin alkaa kirjoittaa blogia. Olin jo pitkään kokenut halua yhdistää kaksi suurta intohimoani, matkailun ja kirjoittamisen, ja matkabloggaus tarjosi siihen helpoimman keinon.

Elin blogini aloittamisen aikaan ristiriitaisessa tilanteessa. Toisaalta olin todella tyytyväinen kaikkeen, mitä olin tehnyt ja saavuttanut: maisterintutkinnon, vakituisen työpaikan, orastavasti lupaavan työuran, maailman täydellisimmän aviopuolison ja kaiken, mitä nyt toivoa voi. Samanaikaisesti mieleni oli todella levoton ja halaji ulkomaille, keskelle tapahtumaa ja sykettä imememään uusia kokemuksia, oppimaan uusia asioita ja kokemaan seikkailuja. Ajattelin, että pystyn hillitsemään kaukokaipuutani tekemällä vuodessa mahdollisimman paljon matkoja ulkomaille ja kirjoittamalla sitten niistä. Aloitin blogin pitämisen kirjoittamalla Islannin, Kreikan ja Kroatian matkoistani ja muista matkailua sivuavista aiheista. No, aika nopeasti tajusin, että tämä ei riitä. Päätin, että en halua olla vain varjo siitä, mitä haluan olla ja elää elämääni jatkuvassa kompromississa, jossa kituuttaisin vuosikausia vain odottaen kuukauden pituista lomaa ja muutamaa ulkomaanmatkaa. Hassua, että kun jotain on syvästi päättänyt ja johonkin on suunnannut katseensa, tuntuu kuin universumi loisi eteesi tilaisuuksia, joita pitkin pääset kohti tavoitteitasi. Kun eteen tarjoutui mahdollisuus lähteä Australiaan, päätinkin ottaa hypyn tuntemattomaan. Uskon, että blogin kirjoittaminen auttoi jäsentämään ajatuksiani elämäni suhteen ja tekemään sen lopullisen lähtöpäätöksen ja samanaikaisesti lukijoilta ja muilta bloggaajilta tulleet kommentit antoivat sen viimeisen pisaran rohkeutta, joka vaadittiin, jotta sain ryhdyttyä ajatuksesta tekoihin. Kiitos siis teille kaikille.

Nyt olen täällä ja täysin erilaisessa elämäntilanteessa kuin mihin The Present is Perfect perustettiin. En olisi uskonut, että tästä tulee blogista tulee yksi tärkeä yhteydenpidon kanava Suomessa oleviin sukulaisiin tai että joskus jakaisin täällä tuntemuksiani asumisesta toisella puolella maapalloa. Salainen toiveeni on, että onnistuisin blogillani inspiroimaan tai rohkaisemaan muita tavoittelemaan omia unelmiaan, oli kyse sitten ulkomaille muutosta, maailmanympärimatkasta tai mistä tahansa. Toivon, että jatkossa onnistun viemään blogia vielä monta astetta parempaan suuntaan. Tällä hetkellä tämä on ollut enemmän harrastus ja olen kirjoitellut hetken mielijohteesta ja välillä pitänyt viikkojenkin kirjoitustaukoja ilman omatunnon pistoksia. Toisaalta olen halunnutkin pitää tämän edes jonkinverran päiväkirjamaisena, jotta oma persoonani välittyisi rivien välistä. Toivon, että blogini seuraavana vuonna pystyn tekemään ison hyppäyksen kohti entistä ehompaa ja mielenkiintoisempaa The Present is Perfectiä kuitenkaan kadottamatta sitä alkuperäistä henkeä, joka blogissani alkumetreillä oli.

Tämä oli minun tarinani.

Tässä haasteen säännöt:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen)

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.        

3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.  

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.    

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina -haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

Haastan tähän seuraavat blogit: Pako Arjesta, Unagidon, Murumou ja Keltaisessa keittiössä