Kirsikankukkia keväisessä Sydneyssä

Vaikka Melbourne on mahtava kaupunki, kyllä Sydney on myös omalla tavallaan todella vaikuttava. Sydney on vilkas, elinvoimainen, kansainvälinen, maailmankuulu – mielestäni ainoa Australian kaupunki, joka näyttää ja tuntuu suurkaupungilta. Tämä on sinänsä todella yllättävää, sillä asukasluvun perusteella Sydney ja Melbourne ovat oikeastaan lähes samankokoisia. Sydneyssä asukkaita on 4,3 miljoonaa ja Melbournessa 4,1 miljoonaa (Wikipedia),ja uskotaan, että muutaman vuoden kuluttua Melbournesta tulee Australian suurin kaupunki. Myös säiden puolesta Sydney vetää pidemmän korren, sillä jo pari viikkoa sitten sain nauttia yli kahdenkymmenen asteen lämpötiloista, kun tällä hetkellä Melbournessa on sellaiset rapiat viisi astetta. Sydney kirsikankukkineen oli kaunis. Suurimmat turistimassat eivät olleet vielä saapuneet ja kaikkialla pystyi aistimaan paikallisten innon, kun kevät eteni kohisten, pystyi pukeutumaan kevyemmin ja iltaisin istumaan ulkona terassilla. Jokainen suomalainen tietää varmasti tuon tunteen, kun lämmittävä kevätaurinko nostaa energiatasot monta pykälää korkeammalle ja palauttaa uskon parempaan elämään. Erityisesti tämä pätee Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa pimeän, kylmän ja loputtoman talven jälkeen kevään saapuminen on parasta maailmassa ja potenssiin tuhat hienompaa kuin täällä.

Sydneyssä ei tullut tehtyä mitään erityistä, mistä en olisi kirjoittanut aiemmassa Sydneytä käsittelevässä postauksessa. Kävelin kaupungilla, fiilistelin, pysähtelin kahville ja kuuntelemaan katusoittajia. Ei kai sitä sen kummoisempaa tarvisekaan tehdä. Siitä tulikin mieleen, että viikonlopuksi Melbourneen on myös luvattu hyvää ilmaa (sunnuntaina 21 astetta! ja näillä näkymin ensi viikon lauantaiksi 27 astetta!!!!) ja onnekseni itselläni on silloin vapaapäivä. Vaikka tarkoitus on käyttää osa viikonlopusta ankarasti töiden hakuun, uhraan varmasti osan pelkästään lämmöstä nauttimiseen. Teen siis tällä hetkellä töitä hostellissa asumista vastaan, mikä auttaa säästämään rahaa. Palkkaa tästä ei kuitenkaan saa, joten oikeita töitä pitäisi jossain vaiheessa löytää. Eilen kävin suorittamassa RSA:n eli responsible serving alcohol -kurssin, joka vastaa suomalaista alkoholipassia. RSA on käytännössä pakollinen, jos aikoo hakea töitä kahviloista, ravintoloista tai baareista, joita täällä on kuin sieniä sateella. Tässä vaiheessa olisin ihan tyytyväinen, jos saisin töitä viikonlopuiksi ja voisin sillä saada riittävästi rahaa ruokaan ja muihin menoihin. Jos kuitenkin jossain vaiheessa saan ihan kokopäiväisen työn, niin aion etsiä huoneen jostain vuokrakämpästä, sillä vähitellen tämä hostelliasuminen alkaa käydä rasittavaksi.

Tällaisia kuulumisia täällä. Nyt täytyy mennä kokkailemaan aamupalaa nassuun, jotta jaksan siivota likaisia hostellihuoneluolia. Voisin muuten kirjoittaa kokonaisen postauksen siitä, millaisessa p****ssa ihmiset asuvat ja mitä kaikkea oksettavaa huoneista löytyy. Se on k-u-v-o-t-t-a-v-a-a, mutta kaikkeen täällä karaistuu ja pahimmat hienohelma-prinsessa-ominaisuudet ovat jo hioutuneet pois.

Hauskaa viikonloppua kaikille!