Kuukauden irtiotto Portugalissa – pääkaupunki Lissabon

Tammikuussa teimme ainutlaatuisen liki kuukauden mittaisen irtioton töistä ja talvisesta Suomesta. Vietimme valtaosan ajasta merellisessä Portugalissa. Kyseessä oli perheemme miehille Isakille ja Antonille ensimmäinen kerta maaassa. Itse olin käynyt teininä lapsuudenperheeni kanssa Algarvessa, mutta jostain syystä tuosta matkasta ei ollut jäänyt kovinkaan ruusuiset muistot (olin kiukkuinen äksyilevä teini, oli järkyttävä helle ja emme tykänneet maan hygieniatasosta…). Tästä syystä takaraivossa oli kytenyt aina jonkinlainen epäluuloisuus Portugalia kohtaan, mutta nyt olin päättänyt osoittaa ennakkoajatukseni vääriksi.

Lissabon ei tehnyt suurta vaikutusta

Lentokentältä suuntasimme ensimmäisenä Portugalin pääkaupunkiin Lissaboniin, jossa vietimme ensimmäiset yöt. Jostain syystä olin luonut itselleni valtaisat odotukset Lissabonista (vaikka siis muuhun Portugaliin suhtauduin jo valmiiksi hieman varauksella). Odotin fado-musiikin täyttämiä kujia, historiallisen raitiovaunun kilkatusta ja ulkotulella grillatun tuoreen kalan tuoksua. Ja tavallaan sitähän se olikin, mutta ei silti ihan kuvitelmieni tasolla. Ehkä kaipasin selkeää keskustaa, en ikään kuin toisiinsa kasvaneita lähiöitä. En tiedä. Odotin jostain rakastuvani Lissaboniin ensi silmäyksellä, mutta ihastusta ei vain tullut.

Monesta muuta Euroopan pääkaupungista poiketen Lissabonissa ei mielestäni ollut mitään ”pakko kokea” -nähtävyyksiä, jolloin sellainen suuri wow-efekti, joka auttamatta tulee Roomassa, Pariisissa tai vaikkapa Lontoossa, jää puuttumaan. Tämähän voi monen mielestä olla vain positiivinen ilmiö, mutta itselleni ei tullut tunnetta, että tähän kaupunkiin haluaisin välttämättä palata, vaikka fiilis ei missään mielessä ollut negatiivinen. Ja kyllä, mäkinenhän tuo kaupunki oli, mutta siihen tottui parin päivän aikana.

Mitä sitten kokea ja nähdä Lissabonissa?

Monella olisi tähän varmasti paljonkin sanottavaa, mutta itse pidän listan lyhyenä. No, ehkäpä ikonisin ja tunnetuin Lissabonin nähtävyys ovat keltaiset raitiovaunut, jotka kuljettavat matkustajia mäkistä kaupunkia pitkin. Suosituin on ehdottomasti linja 28, joka oli tammikuussakin usein ääriään myöten täynnä turisteja. Kyseinen linja kuljettaa pitkin turistien suosimia alueita, joilla raiteet ovat sen verran vanhat, että niillä voi matkata ainoastaan 1930-luvulla käyttöönotetuilla vaunuilla. Kannattaa olla matkassa aikaisin aamulla, jos haluat välttää pahimmat ruuhkat.

Totta kai Lissabonissa täytyy maistaa pastel de nata -leivoksia. Kyseessä on lehtitaikinaan tehty leivos, jonka sisällä on vaniljainen täyte. Leivos on juuri sopivan pieni eikä liian makea, joten niitä uppoaa helposti yksi jokaisena lomapäivänä. Pastel de natoja myydään kirjaimellisesti jokaisessa kadunkulmassa – osa parempia kuin toiset – mutta hyviä yhtä kaikki.

Toinen Lissabonin ”herkku” ovat pastel de Bacalhaut eli turskasta tehdyt juustotäytteiset kalakakut. Itse poikkesin testaamassa tämän erikoisuuden Casa Portuguesa do Pastel de Bacalhau -kahvilassa, joka oli kieltämättä aika turistinen. Pieni kalaleivos maksoi 5 € ja mielestäni turskan ja juuston yhdistelmä oli rehellisesti sanottuna vähän kuvottava, vaikka kalaruoista yleisesti tykkäänkin. Kokemus oli aikalailla 1.5/5 eli ei jatkoon.

Kuten aiemmin kirjoitin Lissabon ei tunnu selkeältä isolta kaupungilta, jolla on selkeä keskusta. Pikemminkin siellä liikkuessa tuntuu kuin olisi eri kaupunginosissa ikinä saavuttamatta sitä isoa ydinkeskustaa. Kaupunginosista kannattaa katsastaa ainakin Alfama, joka on Lissabonin vanhimpia alueita. Kapeilla, mutkittelevilla kujilla voi ihailla ränsistyneen romanttista arkkitehtuuria, piipahtaa kahviloissa ja ihailla myytävää taidetta ja käsitöitä. Alue sijaitsi ennen kaupungin muurien ulkopuolella, ja siellä asui köyhälistöä, satamatyöläisiä ja merimiehiä. Kuten usein käy, nykyään alueesta on tullut varsin trendikäs.

Mikä jäi seuraavaan kertaan?

Se jäi ehkä vähän kaihertamaan, että fado-esitys jäi tällä reissulla välistä. Lissabonin eri kaupunginosissa on lukuisia fado-ravintoloita, mutta käsittääkseni aika usein esityksen nähdäkseen on osallistuttava illalliselle myös. Kun olimme aika pienen lapsen kanssa liikkeellä, iltamyöhäinen esitys usean ruokalajin illallisen kanssa oli sen verran hasardi yhdistelmä, että päätimme jättää elämyksen tällä kertaa välistä. Toki olisin voinut mennä sinne myös yksin, mutta melkein mielestäni tuollainen kokemus on mukavinta kokea jonkun muun kanssa.

Majoituspaikkamme Lissabonissa: Portas do Céu

Yövyimme Lissabonissa huonehotellissa nimeltä Portas do Céu. Sijainti oli mitä loistavin, keskellä Alfaman kaupunginosaa ja aivan pienen kävelymatkan päässä upealta näköalatasanteelta. Huoneisto oli mielestäni kivempi kuin olin osannut kuvien puolesta odottaa. Asunnossamme oli erillinen makuuhuone, jonka yhteydessä oli kylpyhuone, eteinen sekä olohuone ja keittiö, jotka olivat yhteistä tilaa. Keittiö oli sijoitettu vähän erikoisesti oviratkaisun taakse. Erityisesti olohuone oli kodinomainen ja viihtyisä ja ehdotonta plussaa tuli isoista ikkunasyvennyksistä, joilla oli ihana istuskella tyynyjen päällä ja salakatsella kadulla kulkevia ihmisiä.

Hotelli sijaitsi tämän kadun varrella.

Majoituksen huonoiksi puoliksi mainitsisin isot jyrkät rappuset (ei hissiä), mikä oli rattaiden kanssa todella haasteellinen. Lisäksi äänieristys vanhassa talossa oli aika mitätön, joten erityisesti ylemmän kerroksen asunnosta kantautuvat askeleet ja jopa hetkittäin puhe kuului erittäin selvästi. Aika outoa oli myös se, että kylpyhuoneessa oli hinnasto, mikäli tarvitsi annettua enemmän wc-paperia, uusia pyyhkeitä tai vastaavaa, sillä huoneiston hintaan olisi todellakin odottanut vähintäänkin wc-paperin täydennyksen tarvittaessa. Näistä pienistä puutteista huolimatta olin tyytyväinen huoneistovalintaan, ja voisin valita majoituspaikan seuraavallakin vierailulla.

Parin päivän Lissabonissa pyörimisen jälkeen suuntasimme bussilla noin reilun tunnin matkan päähän rannikolle Ericeiran pieneen surffikaupunkiin. Tämä aivan ihastuttava paikka olikin sitten kotimme seuraavat kaksi viikkoa – ja siitä lisää tulevassa postauksessa!