Tämä postaus on tavallaan jatkoa edeltävälle kirjoitukselle asioista, joita jään kaipaamaan Maltalta. Jos Maltalla on niin paljon hyvää tarjottavaa, miksi ihmeessä haluan lähteä pois täältä hyvien työmahdollisuuksien ja aurinkoisten säiden saarelta? Siihen on monia syitä.
Henkilökohtaiset syyt
Olen asunut noin kolmisen vuotta enemmän tai vähemmän pois Suomesta. Tuona aikana siskoni on saanut lapsen, mutta myös ikäviä asioita on tapahtunut. Niihin kuuluu muun muassa perheemme kahden koiran kuolema (ne olivat täysin perheenjäsenen asemassa), sairauksia lähipiirissä ja 90 ikävuotta lähentelevien isovanhempieni heikkenevä terveys. Tämä on varmasti aihe, joka koskettaa jokaista ulkosuomalaista tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Jokainen toki ratkaisee asiat omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla, mutta itse tein sen ratkaisun, että haluan panostaa läheisiin ihmissuhteisiin nyt enemmän. Tämä oli kenties vaakakupissa kaikista painavin syy, miksi haluan nyt palata hetkeksi Suomeen.
Yliopisto
Kun yliopiston ovet sulkeutuivat jokunen vuosi sitten, ajattelin, että nyt saa vähäksi aikaa riittää. Sisimmässäni kuitenkin tiesin, että joku päivä palaan todennäköisesti toiselle kierrokselle ja niinhän siinä sitten kävi. Ensimmäisellä kerralla päädyin opiskelemaan yleishyödyllisiä kauppatieteitä, mutta nyt vanhempana mennään ihan puhtaasti intohimo edellä viestinnän ja journalismin opintoihin. Lykkäsin yliopistoa yhdellä vuodella, ja toki olisin voinut tehdä niin uudestaankin, mutta koin, että opiskelu vain sopisi hyvin tähän väliin.
Suomen helppous
Odotan sitä, että tiedän, miten asiat toimivat. Bussit tulevat jotakuinkin ajallaan, suojateitä ja pyöräteitä on kaikkialla, voin juoda hanavettä ja sisällä on talvisin lämmintä. Kauppojen valikoima on loistava, parkkipaikkoja löytyy aina, ruuhkat ovat mitättömät ja puhdasta luontoa näkyy silmän kantamattomiin. Jatkan vielä. Voin viedä roskat ulos koska haluan, voin käyttää ilmastointia ilman pelkoa satojen eurojen sähkölaskusta ja voin kävellä kadulla katsomatta maahan ja ilman pelkoa kompastumisesta epätasaiseen kivetykseen tai astumista kadulla sattumalta olevaan aukkoon, josta on 5 metrin pudotus maan sisälle putkistojen päälle.
Maltan vaikeus ja pienuus
Tietyllä tavalla elämä Maltalla on Suomea yksinkertaisempaa. Perusasiat, kuten työ ja vapaa-aika, ovat yksinkertaisia. Monimutkaisuus syntyy sitten monen pienen pienen asian summasta, jotka täyttävät sitä kuuluisaa mela-mittaria. Esimerkiksi asiakaspalvelu on välillä niin pöyristyttävän huonoa, että ei tosikaan. Tai yhdeksän kilometrin matka voi oikeasti kestää 1.5 tuntia. Malta on myös täynnä sellaista pientä epäloogisuutta, jota ei Suomessa edes näe. Esimerkkinä vaikka, että jalankulkuväylä saattaa vain yllättäen loppua, tuosta noin vain. Jonkinlainen kapea käytävä ojan ja autotien välissä jatkuu sitten toisella puolella, mutta missään ei ole suojatietä, josta voisi ylittää vilkkaan autotien. Siinä voit sitten yrittää päästä toiselle puolelle henkesi uhalla.
En ollut myöskään edes yllättänyt, että valtion virastosta saa täysin erilaisen vastauksen samaan kysymykseen riippuen, onko kysyjä maltalainen vai ulkomaalainen (tarkennan tähän vielä, että yritin ensin hoitaa itse pientä osoitteenmuutosta verovirastoon, joka ei oikein onnistunut kuin vasta sitten, kun pyysin maltalaista olemaan yhteydessä laitokseen puolestani). Nämä ovat kaikki pienen pieniä ongelmia, mutta haluan hetkeksi lomaa noista ongelmista. Suomessa on toki myös omat ongelmansa ja puutteensa, mutta ainakin tällä hetkellä elän mieluummin Suomen ongelmien kanssa.
Näitä pieniä ongelmia isompi juttu oli kuitenkin se, että Malta on auttamatta hyvin pieni saari. Saarelle mahtuu kieltämättä paljon nähtävää ja tekemistä, mutta nyt kaipaan avaran luonnon keskelle ja lisää tilaa ympärilleni.
Piti päättää, jäädäkö vai lähteä
Koin, että olin tilanteessa, jossa minun oli päätettävä, asettuisinko tosissani Maltalle. Etsisinkö mieluisen asunnon itselleni, hankkisin omia huonekaluja ja sisustusesineitä ja pyrkisin kaikin tavoin rakentamaan elämääni täällä sekä ulkoisesti että pääni sisällä? Vai lähtisinkö? Ja lähteminen tuntui sisimmässä oikealta vaihtoehdolta. Vielä kun hyvä ystäväni päätti lähteä hieman minua ennen, se vain vahvisti omaa fiilistäni. Päätin siis mennä vahvasti intuition perässä ja kuunnella sitä ääntä, joka puhuu sisälläni voimakkaammin.
Oli vain aika mennä kotiin.
35 Comments
Stacy Siivonen
22 heinäkuun, 2018 at 6:11 amPerhesyyt toki itsellänikin tärkeitä Suomeen paluumuuttamiselle, mutta oikeasti en uhrannut sille sitä tarmoa, jolla asiaan olisi pitänyt suhtautua. En voinut sanoa palaavani kotiin, minulle koti oli siellä, Amerikassa. Se on yhä minun kotini, olen vain alistunut asumaan Suomessa ja kaupungissa, jota pidetään Suomen vähiten suomalaisena paikkana. Päätin tutustua lopulta maahan, johon palaan bumerangin tavoin, mitä kauemmaksi menen, sitä lujempaa joudun palaamaan takaisin.
Kaikissa maissa on huono ja stressaava olla. Ehkä nyt on hyvä eläkeläisenä, kun minulta ei enää vaadita mitään.
Sini
22 heinäkuun, 2018 at 6:30 amHyviä syitä muuttaa takaisin ihanaan Suomeen😊. En kestä bloggareita, jotka jatkuvasti parjaavat Suomea.
Sandra
22 heinäkuun, 2018 at 7:02 amTotta! Suomessa on toki omat haittapuolensa, mutta ei siellä kenenkään ole pakko asua. Itse pidän Pohjoismaita yksinä parhaina maina maailmassa 🙂
Tanja
22 heinäkuun, 2018 at 6:52 amKiva lukea näitäkin postauksia. Itsellä ei ole tästä kokemusta, en ole oikeasti asunut muualla kuin Suomessa, vaikka olen toki oleskellut useamman kk Espanjassa mutta koko ajan oli selvää että palaan Suomeen. Mutta totta on että kauempaa näkee oman kotimaan hyvät ja ne huonommatkin jutut, siksi olisi kai hyvä käydä asustamassa muuallakin.
Sandra
22 heinäkuun, 2018 at 7:03 amKyllä varmasti lyhyempikin oleskelu muualla tuo hyvää perspektiiviä. Se on tietenkin eri, jos se on väliaikaista, mutta todellakin näkee Suomen vähän etäämmältä. Hyvässä ja pahassa.
Anna
22 heinäkuun, 2018 at 7:35 amHyvä tehdä noin isoja päätöksiä tarkkaan harkiten. Vaikka mitään peruuttamatonta ei olisikaan niin ei se maasta toiseen muuttaminen ihan yksinkertaista ole. Järkisyitä kannattaa listata mutta tärkein oli varmaankin juuri se tunne että on aika palata Suomeen.
Sandra
24 heinäkuun, 2018 at 4:16 pmOn tässä aina oma hommansa. Ei edes niinkään lähtöpäässä, vaan sitten erityisesti uudessa maassa, kun pitää kaikki aloittaa nollista. Järkisyitä ei sinänsä tässä niinkään ole, mutta fiilistä kuunnellaan!
Suunnaton
22 heinäkuun, 2018 at 7:36 amNuo pienet vastoinkäymiset tuntuvat helposti vaikeammilta ulkomailla kuin Suomessa, ainakin mulla. Suomessa tiettyihin kommervenkkeihin on tottunut, mutta ulkomailla tietää, kuinka jonkin tietyn asian pitäisi hoitua paljon helpommin…
Nuo perhesyyt ovat varmasti monelle tärkein syy joko lykätä lähtemistä tai tulla kotiin. Oot selvästi varsin tyytyväinen tähän Suomeen paluuseen 🙂 Tsemppiä asettumiseen ja opintoihin!
Sandra
24 heinäkuun, 2018 at 4:11 pmSuomessa ehkä sitä tietää suorin tein, miten toimia, mutta ulkomailla on välillä näitä seiniä, jotka tulee vastaan. Kiitos kovasti, toivottavasti menee hyvin 🙂
Maiju
22 heinäkuun, 2018 at 8:50 amKirjoituksesta ja sanavalinnoistasi jotenkin huokuu se, että on tosiaan aika palata Suomeen. Vastikään elääkkeelle jäänyt sukulaismies juuri totesi minulle ”Muista Maiju, etteivät hänen ikäpolvensa saanut maailmaa työnteolla ja ahkeroinnilla valmiiksi, ettekä tule tekään saamaan”. Tällä viitattiin siihen, että pitää tehdä itselle mukavia asioita ja keskittyä hyvään elämään läheisten keskuudessa. Tuskin tulet katumaan Suomeen paluuta, sillä pääseehän täältä taas poiskin. 🙂
Sandra
24 heinäkuun, 2018 at 4:10 pmKiitos kommentistasi! Oma jo nyt edesmennyt isoisä sanoi aikoinaan, että elämän päivät ovat kuin kultakolikot. Nuorena niitä on iso kasa, ja niitä heittää menemään tuosta noin, mutta vanhempana jokaisen kolikon laskee tarkkaan ja päivänsä käyttää niihin kaikista tärkeimpiin asioihin. Yritän nyt juuri sitä, eli keskittymään hyvään elämään parhaalla mahdollisella tavalla.
Anna | Tämä matka -blogi
22 heinäkuun, 2018 at 3:51 pmYmmärrän todella hyvin nämä luettelemasi asiat. jotkut voivat naureskella niille, mutta se minkä viikon ajaksi ohittaa naureskellen, tulee taakaksi, jos paikassa on vuosia! Itse en ole koskaan asunut vuosia ulkomailla, mutta Teppo on ja hänen kauttaan olen saanut varsin realistisen näkemyksen siitä, että Suomi on loppujen lopuksi erinomainen paikka asua 🙂
Sandra
24 heinäkuun, 2018 at 4:07 pmEhdottomasti näin. Suomi voi tietyllä tavalla olla tylsän tasainen, mutta sitäkin alkaa jossain vaiheessa arvostaa. Ainakin kun täällä Välimerellä jokainen asia tuntuu välillä niiiin vaikealta.
Frida Ingrid - Ikimatkalla
22 heinäkuun, 2018 at 6:29 pmPystyn samastumaan postaukseen. Itse olen asunut vain 6 kk yhtäjaksoisesti pois Suomesta, ja senkin ajan Espanjassa, mutta hyvin samankaltaisilla ongelmilla siellä mentiin. Monet asiat, jotka pystyy lomareissulla ohittamaan olankohautuksella, voivat muodostua paikassa asuessa järjettömän suuriksi ärsytyksiksi. Minulla Espanjassa tapahtui niin ihmisten päin kävelemisen kanssa – olen reissannut asumista ennenkin Espanjassa paljon, enkä ollut edes kiinnittänyt moiseen asiaan huomiota. Kuitenkin parin kuukauden Espanja-elon jälkeen en sietänyt sitä pienuuden tunnetta, kun koko ajan joku käveli päin – aina, kaikkialla, joka ikinen päivä, jopa lähes tyhjällä kadulla! 😀 Olin niin hemmetin kuumissani siitä aivan joka päivä. 😀 Ajattelin, että kun tulen Suomeen, niin siellä ihmiset ainakin pyytävät anteeksi kävellessään päin – mikä itse asiassa ei sekään lopulta pitänyt (mielestäni) paikkaansa ollenkaan! Ihmiset Suomessa eivät kävele tahallaan päin (miltä se tuntui Espanjassa asuessa, rehellisesti…), mutta kävellessään päin eivät USKALLA pyytää anteeksi tai mumisevat hihaansa esittäen ettei mitään olisi tapahtunut. 😀
Suomi on maailman ykkösmaa, mitä tulee esim. sosiaalijärjestelmiin ja mahdollisuuksiin, mikä näkyy mm. turvallisuutena ja muina hyvän yhteiskunnan merkkeinä. Joskus Suomi on juurikin se, mitä tarvitsee, ja joskus sitä kaipaa kulttuurilta (ja ilmastolta, erityisesti talvella) ehkä syvempää olemusta kuin se, mitä Suomi tarjoaa. Itse tiedän, että joskus muutan Suomesta pois erinäisistä syistä ainakin joksikin aikaa tai pysyvästikin, mutta mistään en ole niin kiitollinen kuin siitä, että omistan suomalaisen passin, ja että tänne pääsee milloin vain takaisin. <3
Sandra
24 heinäkuun, 2018 at 4:05 pmTämä kommentti! Niin allekirjoitan. Olen äärettömän kiitollinen, että olen Suomen kansalainen ja minulla on tuollainen maa, johon aina palata.
Ja samoin samaistun siihen, että joku noinkin pieni asia kuin päin käveleminen voi alkaa ärsyttää mielettömästi! Kuulostaa pieneltä valitukselta, mutta kun se alkaa nyppiä, niin se alkaa.
Katsotaan, kauanko Suomi tuntuu auvoiselta ja mihin sitä seuraavaksi siirtyisi 😉
Emma
23 heinäkuun, 2018 at 1:57 pmKaikki listaamasi syyt ovat oikein päteviä, ja vielä kun intuitiokin sanoo että on aika lähteä (johon itse luottaisin ainakin yhtä paljon kuin järkisyihin), niin eikun menoksi!
Sandra
24 heinäkuun, 2018 at 3:59 pmSiihen olen itsekin luottanut jo jonkin aikaa, ja se on vienyt ihan hyviin ratkaisuihin!
Merja / Merjan matkassa
23 heinäkuun, 2018 at 3:17 pmSilloin täytyy lähteä, kun sisäinen ääni niin sanoo. Suomi on hyvä paikka asua, vaikka täältäkin niitä ärsyttäviä asioita löytyy. Mutta kun ne ovat tiedossa, ne helpommin sietää. Ulkomailla et heti tiedä miten mikäkin toimii ja miten kauan asioiden hoitamiseen kuluu aikaa. Jokaisessa maassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Suomessa niitä hyviä on aika paljon, vaikka tiedän jo nyt, että marraskuun räntäsateessa pitää tosissaan miettiä syitä täällä pohjolassa asumiseen 🙂
Sandra
24 heinäkuun, 2018 at 3:58 pmEn ole itse asunut Suomessa talvella sitten talven 2014, joten saattaa tulla kiroiltua kerran tai pari. Suomessa sentään tiedän, mitä odottaa ja moniin asioihin on tottunut 🙂
Elsa
23 heinäkuun, 2018 at 6:57 pmTodella ymmärrettäviä ja hyviä syitä palata Suomeen. Teit varmasti oikean päätöksen 😊 Tsemppiä paluumuuttoon sekä tuleviin opintoihin!
Sandra
24 heinäkuun, 2018 at 3:57 pmVoi kiitos kovasti Elsa. Aika näyttää, mitä päätöksestä seuraa 🙂
Periaatteen Nainen
25 heinäkuun, 2018 at 1:57 pmKylläpä kuulostavat tutuilta ajatukset ja syytkin 🙂 Juuri tuo tietynlainen helppous varsinkin on ihanaa Suomessa: kun tietää miten hommat toimivat. Ei tartte arpoa, lahjoa, etsiä… säästää vähän hermoja ja aikaa. Onnea kotiinpaluulle, aina voi lähteä uudestaan jos ja kun siltä tuntuu!
Sandra
1 elokuun, 2018 at 2:34 amKiitos! Ajatella, jos pitäisi lahjokin saadakseen asioita tehtyä! Mutta pidemmän päälle on raskasta, jos tarvitsee esimerkiksi paikallisen apua saadakseen asioita hoidettua – ainakin huomattavasti sujuvammin.
Kiitos, tuntuu hyvältä olla kotona!
Martta / Martan Matkassa
25 heinäkuun, 2018 at 9:06 pmPaluumuutosta on kohta kulunut vuosi ja tällä kertaa olen sopeutunut paljon paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, toki moni tekijä on myös muuttunut vuosien aikana. Pahinta oli kun piti itse tehdä tuo päätös muutosta, eikä kukaan tehnyt sitä sinun puolesta toisaalta ehkäpä juuri siinä on myös se syy että paluu on sujunut helpommin. Zemppiä sinulle, isoja päätöksiä!
Sandra
1 elokuun, 2018 at 2:35 amKiitos paljon. Päätöksen tekeminen lienee aina hankalinta, mutta kun jotain on päättänyt, asiat alkavat siitä sitten rullaamaan. Itsellä on kokemusta sekä hyvästä että huonosta paluusta ja toivon kovasti, että tämä kerta on ensimmäisen kaltainen. 🙂
Sanna I Seven Seas
26 heinäkuun, 2018 at 9:36 pmYmmärrän täysin ajatuksesi ja syyt tulla takaisin Suomeen. Minusta on lohdullista ajatella, että aina voi lähteä uudelleen ja aina voi palata takaisin. Tsemppiä ja tervetuloa Suomeen! 🙂
Sandra
1 elokuun, 2018 at 2:36 amKiitos :). Ehdottomasti kun on kerran lähtenyt, uudestaan lähtemisen kynnys on paljon pienempi.
sarrrri | La Vida Loca 2.0
28 heinäkuun, 2018 at 9:39 amTuo paluumuutto henkilökohtaisten-/perhesyiden takia on varmasti yksi todella iso juttu monille. Itse olen asunut ulkomailla kahdesti (molemmilla kerroilla vuoden kerrallaan), mutta tiedossa on aina ollut, että vuoden kuluttua on määrä palata takaisin. Siitäkin huolimatta nyökyttelin näille havainnoille päätä. Jälkimmäisellä kerralla harkitsin tosissani jäämistä maailmalle, mutta perhesyyt toivat minutkin sitten määräajan päättyessä takaisin. Suomi on onneksi hyvä maa asua, joten tervetuloa takaisin. <3 (Ja onneksi aina voi lähteä uudelleen jos siltä tuntuu)
Sandra
1 elokuun, 2018 at 2:37 amEhkä itsellänikin on jossain takaraivossa myös kolkutellut ajatus, että paluu ei ole pysyvästi. Perhesyyt ovat varmasti yksi hyvin tärkeä tekijä ja se, että Suomi on asumiseen (säitä lukuunottamatta) aika hyvä maa asua ja olla. Toivottavasti itsekin viihdyt nyt Suomessa 🙂
Rosita - Matkaopas Vapauteen
28 heinäkuun, 2018 at 4:49 pmHei Sandra! Tosi ymmärrettävä ratkaisu. Vaikka säätämisiin maailmalla tavallaan tottuukin niin on siinä jotain huojentavaa tulla käymään Suomessa kun ainakin suunnilleen voi luottaa siihen miten asiat menee ja just nää että kaupoista saa kaikkea ja lopulta varsin edukkaastikin niin on kyllä hyviä juttuja. Nuo läheiset on sitten se juttu mikä maailmalla kulkijan joo pitää jotenkin tosiaan ratkaista. Välistä tuntuu itsekkäältä tehdä niitä omia ratkaisuja ja elää omaa elämää, silläkin riskillä että täällä Suomessa voi tapahtua ja tapahtuukin kaikenlaista, elämään ja kuolemaan liittyvää. Siksipä en itsekään halua olla yli vuotta pois kerralla. Tärkeää kuitenkin käydä tapaamassa läheisiä ja olemassa läsnä edes sen pienen siivun vuotta. Varmasti tämä kyllä ihan hyvä ratkaisu sulle taas joksikin aikaa ja eihän sitä ikinä tiedä mitä elämässä seuraavaksi keksii! 🙂 Onneksi ei tarvitse lyödä asioita lukkoon kovin moneksi vuodeksi kerrallaan.
Sandra
1 elokuun, 2018 at 2:41 amNimenomaan näin! Ensimmäisellä kerralla polte maailmalle oli sen verran suuri, että ei siinä edes miettinyt, miltä läheisistä tuntuu. Se vain piti kokea ja hyvä, että niin kävi. Jokainen ratkaisee nämä asiat omalla tavallaan. Kun aikanaan lähdin, tilanne kotipuolessa oli aika ”stabiili”, mutta nyt on hieman akuutempeja ikäviä juttuja sattunut, että täällä on hyvä olla toistaiseksi. Ainahan sitä pääsee taas lähtemään, jos siltä alkaa taas tuntua 🙂
Kohteena maailma / Rami
29 heinäkuun, 2018 at 3:14 pmTässäpä on se hyvä puoli, että halutessa voi lähteä koska tahansa Maltalle. Varmasti Suomessakin on omat vaikeudet, mutta toisaalta perheen läheisyys ja tiettyjen asioiden sujuvuus helpottaa paluuta. Tervetuloa kotiin!
Sandra
1 elokuun, 2018 at 2:59 amKiitos Rami! Kiva olla nyt kotona 🙂
pelimies
30 marraskuun, 2019 at 9:50 amTuliko sinulla ikinä ajatusta siitä, että olisit palvelemassa pahuutta pelialalla? Paikallinen naistoimittaja, jonka nimeä ei tarvinne mainita kertoi havainneensa rikollisen toiminnan määrän räjähdysmäistä lisääntymistä syksyllä 2017 ja tämä hänen mukaansa kattoi paljon muutakin kuin pelialan. Itse voin vahvistaa pelialan korruptoituneisuuden sillä perusteella, että paikallinen peliviranomainen MGA valehtelee suoraan olevansa pelaajien oikeudenmukaisen kohtelun takeena. https://www.sportsbookreview.com/forum/sportsbooks-industry/3553554-18bet-6600-euros-losing-bets-added-my-account-3207-withdrawal-cancelled-p8.html. Olen itsekin tuolla kirjoittamassa kokemuksestani monien muiden joukossa. Mun juttu on siinä pisteessä, että päätin nostaa kanteen yhtä MGA:n lisensoimaa firmaa vastaan, koska ei ole enää muuta keinoa jäljellä. Aika näyttää toteutuuko oikeus, mutta ainakin tuskallisen hidasta touhu on ollut.
Sandra
9 joulukuun, 2019 at 7:31 pmHei pelimies. En tunne tilannettasi tarkemmin, enkä tunne urheiluvedonlyöntiä ollenkaan, mutta toivon tilanteellesi nopeaa ratkaisua. En tuntenut pelialaa ennen muuttoa Maltalle, en harrasta itse pelaamista, enkä saarella viettämäni vuoden aikana huomannut ”pahuutta” tai laittomuutta. Maltalaisen toimittajan paljastukset hallituksen korruptiosta, mafian toiminnasta ja ongelmista eri toimialoilla pitävät varmasti paikkansa, sillä ei häntä muuten olisi niin raa’asti murhattu.
Toivottavasti asiasi ratkeaa pikaisesti.