Mitä maksaa eläminen Australiassa?

Raha. Asia, joka kiinnostaa ihmisiä aina. Mitä mikäkin maksaa ulkomailla ja erityisesti se, miten jollakin on varaa matkustaa tai elää normista poikkeavaa elämää. Toisaalta yllättävän moni unelmoi kotonaan ulkomaille muuttamisesta, mutta ei ymmärrettävästi uskalla ottaa taloudellista riskiä ja lähteä. Onko unelman toteuttaminen kuitenkaan niin kallista? Asun itse Australian toiseksi suurimman kaupungin, Melbournen, ydinkeskustassa. Myönnettäköön, että Australia ei ole mikään halpa maa, mutta miten kallista täällä oikeastaan on? Onko elämä loppujen lopuksi kalliimpaa kuin Suomessa? Olen tätä postausta varten kirjannut koko marraskuun menoni sentin tarkalleen, ja nyt kerron ihan suoraan, miten paljon rahaa pitää olla, jotta täällä voi elää tavallista arkea.

VUOKRA

Asun keskustassa Melbournessa kahden makuuhuoneen ja kahden kylpyhuoneen asunnossa, joka on jaettu minun ja kolmen muun tytön kesken. Vuokrataso täällä on lähtökohtaisesti Suomea korkeampi, joten kimppa-asuminen vielä kolmekymppisenäkin on varsin yleistä. Asunto sijaitsee lähellä suuria ruokakauppoja, Melbourne Centralin ostoskeskusta ja Queen Victoria Marketia. Asun 16.kerroksessa, josta avautuu upeat maisemat kaupungin ylle. Koko kerrostalo (vai pitäisikö sanoa pilvenpiirtäjä, kun tässä on 32.kerrosta) on vasta vähän aikaa sitten valmistunut, joten puitteet kodinkoneineen ja huonekaluineen ovat kohtuullisen tuliteriä. Rakennukseen kuuluu kaksi poreallasta sekä elokuvahuone. Kämpässä on koko asunnon käsittävä parveke, jolla on vähintäänkin siedettävää ihmetellä aamulla auringon nousemista pilvenpiirtäjien takaa ja ihailla kuumailmapalloja, jotka lentävät joka aamu kaupungin yllä. Maksan vuokraa kahden viikon välein ja siihen sisältyy kaikki kulut, eli sähkö, rajaton netti ja vesi.

Vuokra on 160 dollaria viikossa. Maksan tosiaan 320 dollaria kahdessa viikossa, ja tähän kuukauteen on mahtunut kolme 320 dollarin vuokranmaksua. Joulukuussa maksan siis vain kaksi maksuerää.

Marraskuussa vuokraan on mennyt 960 dollaria eli 677 euroa. 

RUOKA

Ruoassa en mene millään reppureissaajan ruokavaliolla eli tonkkaviinillä, nuudeleilla ja tonnikalalla. Pyrin syömään terveellisesti ja ostan kaupasta, mitä mieli tekee. Koen syöväni paremmin kuin Suomessa, sillä ruokavaliooni kuuluu runsaammin vihanneksia ja hedelmiä, kuten tuoreita mangoja, papaijaa tai kermaisia avocadoja. Suomessa syön aivan liian usein naudan jauhelihaa tai broilerinsuikaleita, kun taas täällä lautaselta löytyy karitsaa, valkoista kalaa tai lohta, pihviä tai broilerinfileitä. Säästän sillä, että yritän pääasiassa tehdä itse ruokani, vaikka ravintolatarjonta Melbournessa onkin mielettömän houkutteleva. Esimerkiksi töihin teen lähes aina eväät, enkä monen australialaisen tavoin käy hakemassa sushia tai täytettyä patonkia lähikuppilasta. Kasvikset ja hedelmät haen torilta ja lihat pyrin ostamaan isommissa erissä ja tarvittaessa pakastamaan ylimääräiset. Välillä kuitenkin käyn ulkona syömässä, mutta nuo kerrat rajoittuvat yhteen tai kahteen kuukaudessa.

Marraskuussa ruokaan on mennyt 391 dollaria eli 275 euroa. 

LIIKKUMINEN

Koska asun kaupungin keskustassa, pääsen kävellen kaikkialle, mihin oikeastaan tarvitsen päivittäin päästä. Melbourne on siitä ihana kaupunki, että täällä ratikka on ydinkeskustassa ilmainen, joten voin huoletta huristella sillä töihin ja takaisin. Jos haluan mennä ydinkeskustan ulkopuolelle, kuten kuvassa näkyvälle Brighton beachille, vilautan Myki-korttiani junassa, bussissa tai ratikassa. Käyn aina tarvittaessa lataamassa kortilleni arvoa, jolla sitten makselen matkat. Yhdensuuntainen matka taisi olla 3,90 dollaria.

Marraskuussa olen ladannut kortilleni 20 dollaria eli 14 euroa.

PUHELIN JA NETTI

Tässä maassa edullinen ja rajaton mobiilidata on tuntematon käsite ja rahaa saa palamaan halutessaan kunnolla, mikäli mielii katsoa tuntitolkulla videoita puhelimella. Itselleni parhaaksi olen kokenut Optuksen liittymän, joka maksaa 2 dollaria päivältä, mikäli päivässä käyttää mobiilidataa tai soittaa tai lähettää tekstiviestin. Jos ei käytä mitään, rahaa ei mene. Minulle tämä vaihtoehto on paras, sillä kuka nyt enää puhelimella soittaa tai lähettää tavallisia viestejä ja voin käyttää vuokraan kuuluvaa wifiä kotona ja ilmaista wifiä töissä.

Marraskuussa olen ladannut puhelimeen 30 dollaria eli 21 euroa. 

HARRASTUKSET

Omat harrastukset ovat vähän köykäisen puoleiset (paitsi jos tällaisia kuvassa näkyviä retkiä lähialueille lasketa harrastuksiksi) ja lukisin ainoaksi harrastuksekseni tämän blogin lisäksi kuntosalilla käynnin. Moneen keskusta-asuntoon kuuluu asukkaille ilmainen kuntosali, mutta minulla sellaista ei ole. Asuinrakennuksen alakerrasta löytyy kuitenkin kuntosali vaikkakin maksullinen sellainen. Pidän erittäin kätevänä sitä, että voin ottaa vain hissin pohjakerrokseen ja olen heti 24/7 avoinna olevan kuntosalin edessä.

Maksan kuntosalista 73,45 dollaria kuukaudessa eli noin 52 euroa.

MUUT HUVITUKSET

Tähän sisältyy vaatehankinnat, baarissa käynnit ja muut enemmän tai vähemmän tarvittavat ostokset. Tässä kuussa kävin IKEAssa hankkimassa pohjoismaalaisia jouluherkkuja (glögiä ja piparitaikinaa muun muassa) sekä kävin pari kertaa baarissa. Vaatteita ei ole tullut ostettua.

Huvitteluun meni 73,54 dollaria eli 52 euroa.

Yhteensä koko kuukaudessa rahaa paloi 1548 dollaria eli 1091 euroa.

Tästä voisi oikeastaan vähentään yhden viikon vuokran 160 dollaria, sillä marraskuulle sattui kolme vuokranmaksua, jotka tosiaan lankeavat kahden viikon välein.

Mitään ylimääräisiä isompia hankintoja ei ole tähän kuukauteen mahtunut, mutta harvemmin niitä Suomessakaan oli. Rahankulutus Australiassa on itseasiassa aikalailla samaa luokkaa, mitä elämiseen meni itselläni Suomessa kuukaudessa.  Toisaalta Suomessa asuessani meitä oli kaksi ihmistä jakamassa kulut, mikä vaikuttaa hieman laskelmiin. Koen kuitenkin, että elämänlaatuni on täällä huomattavasti parempaa. Voin syödä parempaa ruokaa, lähteä vapaapäivinä rannalle tai luonnonpuistoihin, alkoholi on halvempaa ja asun miljoonakaupungin ydinkeskustassa, jossa on sykettä, kulttuuria, tekemistä ja kahvila- ja ravintolatarjontaa sen verran, että voisin mennä varmaan loppuelämäni joka päivä uuteen ravintolaan eivätkä ne loppuisi kesken. Toisaalta täällä jaan asunnon muiden ihmisten kanssa, eikä omaa yksityisyyttä ole samalla tavoin kuin Suomessa. Viihdyn kuitenkin oikein hyvin tässä kimppa-asunnossa, sillä seuraa saa aina, kun haluaa. Toisaalta, jos taas suomi-minäni kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta, voin ihan hyvin vetäytyä omaan yksinäisyyteeni läppärini kanssa.

no, millä tämä eläminen sitten maksetaan, häh?!

Ihan työn tekemisellä. Kun Australiassa tekee töitä, huomaa, että täkäläisellä palkalla on mielestäni ihan hyvä ostovoima. Tuntimääräni viikkoa kohti vaihtelevat, mutta pyörivät siinä noin 30 tunnin tienoilla.  Joka tapauksessa teen töitä huomattavasti vähemmän kuin Suomessa, mikä myös nostaa elämänlaatuani. Eikä ole mitään joka-aamuisia auton lasien kuuraamisia, ei räntäsateita, ei jatkuvaa pimeyttä, ei pahaa automaattikahvia, vaan leppoisia, usein nauruntäytteisiä päiviä rentojen työkavereiden kesken, vaikka kyllä töitäkin ihan tehdään ja kiirettäkin on.

Suomessa ei yleensä puhuta palkasta suoraan, mutta itse en ole täällä mitään uraa tekemässä ja voin ihan suoraan sanoa, mitä viivan alle jää. Saan varmaan australialaisittain pientä palkkaa, mutta se pyörii jossain 3000 – 3600 dollarin välimaastossa vähän riippuen siitä, montako viikkoa kuukauteen mahtuu. Marraskuussa olen saanut palkkaa 3536 dollaria eli 2493 euroa. Tästä on jo vähennetty verot. Eli helpolla elämällä, helpolla työllä ja vähemmillä työtunneilla saan täällä säästöön huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Kuulostaako mahdottomalta? Joistain asioista on ehkä joustettava ja tietyistä mukavuuksista luovuttava, mutta itse olen onnistunut nostamaan elämänlaatuani monilta osin käyttämättä enempää rahaa kuin Suomessa asuessani.

Olisiko tässä yksi syy lähteä, jos joku haaveilee arjesta ulkomailla?