Elämää Maltalla tulee maaliskuussa täyteen peräti kahdeksan kuukautta ja välillä täytyy nipistää itseään, miten aika rientää. Vaikka olen viihtynyt saarella yllättävän hyvin, olen samalla jo useamman kerran sivulauseissa todennut, että Maltan saari herättää minussa varsin ristiriitaisia tunteita. Välillä tuntuu, että kyllä elämä vaan täällä on hyvää, ja seuraavana päivänä olen varaamassa lippuja pois. Maltassa on jotakin perustavanlaatuisesti todella hyvin – kuten meri, lämpö ja aurinko – mutta sitten paljon asioita, jotka ärsyttävät ja kyllästyttävät.
Disclaimer: Tässä postauksessa valitetaan ja kärjistetään, mutta kuvat ovat sentään positiivisia.
Luonnon puute
On ihan ymmärrettävää, että pieni saari on varsin täyteen rakennettu. Maantiet, kivitalot ja autot ovat vallanneet valtaosan saaresta ja varsinaiselle luonnolle on jäänyt sivuosan rooli. Täällä kaipaa maisemaa, jossa luonto, metsä, järvi ja pellot jatkuvat silmän kantamattomiin. Korvat kaipaavat hiljaisuutta ilman autojen tööttäilyä ja liikenteen melua. Keuhkot voi vetää täyteen raikasta ilmaa eikä köhiä pölyn ja saasteen vuoksi. Kaipa sielussani on jotain perustavasti suomalaista korpimetsäläisyyttä, joka halajaa havumetsien havinan keskelle.
Liikenne
Autoja, koko ajan, kaikkialla. Kapeita kujia, mitättömiä jalankulkuteitä ja täysin olemattomia pyöräteitä. Hulluja kuskeja ja kulttuuri, jossa on ihan ok lähteä autoilemaan pullollisen viiniä nautittuaan. Infrastruktuuri, jota ei ole rakennettu tälle määrälle autoja. Ruuhkat, joiden ansiosta viiden kilometriin matkaan kuluu reilu puoli tuntia ja julkisilla helposti tunti. Bussit, joita menee ehkä noin kerran tunnissa, mutta hyvin voi olla, että bussi ei tule, se on 30 minuuttia myöhässä tai niin täynnä, ettet pääse kyytiin kuitenkaan. Reitit ovat aika huonoja, joten matkaan tuhrautuu loputtomasti aikaa.
Ruokakulttuuri (tai sen puute)
Jos täältä lähtee hakemaan Italian tai Kreikan kaltaista välimerellistä ruokakulttuuria, joutuu pettymään. Jos haluat aloittaa aamusi full english breakfastilla (kuten minä tänään ja saa taas mennä vuosi seuraavaan kertaan), syödä lounaaksi burgerin ja illalliseksi pihvin perunalohkoilla, niin siihen löytyy vaihtoehtoja. Kyllähän täältä löytyy hyviäkin paikkoja, mutta vuosi Melbournen kaltaisessa intohimoisessa kulinaristitaivaassa on tehnyt tehtävänsä.
Asuntojen kylmyys
Nyt talvisin asunnoissa on ollut kohtuullisen hyytävää, kun kylmän kostea ilma jää muhimaan mukavasti kivitalojen ytimiin. Kun käyt suihkussa, koko asunto on täynnä usvamaista höyryä. Juomia ei tarvitse säilyttää jääkaapissa, sillä lattialla on suurin piirtein sama lämpötila. Pyykit kuivuvat noin viikon ja ovat senkin jälkeen nihkeän kosteita. Lämmität avaamalla ikkunan, sillä ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Yrität pihistellä sähkölämmittämisen kanssa, sillä täältä löytyy Euroopan kallein sähkö, joka on todennäköisesti sinulle ulkomaalaisena vielä nelinkertainen.
Byrokratia, korruptio, syrjintä
Itse en ole joutunut maltalaisen byrokratian hampaisiin, mutta riittävästi olen kuullut siitä kauhukertomuksia. Korruptio on toinen asia, jota täällä kritisoidaan paljon. Maassa, jossa lähes kaikki paikalliset tuntevat toisensa tai ovat vähintään puolituttuja, viranomaisten kanssa onnistuvat vaikka minkälaiset lehmänkaupat tahansa. Samoin maltalaiset pitävät toistensa puolia asiassa kuin asiassa, ja ulkomaalainen on altavastaava riitatilanteissa. Samoin esimerkiksi sähkö ja vesi (vuokrista puhumattakaan) ovat eri sfääreissä ulkomaalaisille ja maltalaisille.
Asiat tehdään aina vaikeimman kautta
Ei ole riittävän yksinkertaista asiaa, josta maltalainen ei voisi tehdä monimutkaisempaa. Yleensä luvatut asiat eivät pidä ja moni asia on myöhässä. Ylimääräistä säätöä ja häslinkiä saadaan aikaan joka asiassa. Esimerkiksi yksi työkaverini vuokraa asuntoa, johon on sähköinen kulkukortti. Kulkukortti lakkaa toimimasta, mikäli vuokraa ei ole maksettu ajallaan. Vuokran voi kuitenkin maksaa vain käteisellä vain tiettynä päivänä tietyssä toimistossa, joka on auki 09 – 14. Joka kuukausi hänen tyttöystävänsä joutuu lähtemään kesken päivän töistä ja ottamaan taksin eri kaupunkiin maksamaan vuokran. Jos hän jostain syystä unohtaisi käydä maksamassa, olisi edessä hotelliyö, sillä kotiin ei enää pääsisi työpäivän jälkeen. Kun he olivat tiedustelleet, eikö vuokraa voisi maksaa vaikka etuajassa useamman kuukauden, niin se kuulemma onnistuu. Mutta koska samaan syssyyn maksetaan vesi ja sähkö ja nämä luetaan aina tiettynä kuukauden päivänä ja ne pitää käydä maksamassa vain sinä yhtenä päivänä kuukaudessa, lopputulos ei muuttuisi tästä yhtään.
Muita pieniä ärsytyksen aiheita
- Tiettyjä erikoistavaroita voi olla vaikea saada, pitää tilata paljon netistä
- Asiakaspalvelijat eivät aina ole erityisen osaavia tai työhönsä motivoituneita. He saattavat esimerkiksi lähteä toimittamaan pyytämääsi asiaa, mutta matkan varrella unohtaa, mitä olivat tekemässä.
- Roskat pitää muistaa viedä ulos tietyn värisissä pusseissa, tiettyinä päivinä ja tiettyyn aikaan
- Torakat sisällä ja ulkona
- Väärät hinnat ruokakaupassa. Vasta kuitista huomaat ostaneesi kolme kertaa hintalappua kalliimman tuotteen.
- Sunnuntaina kaupat ovat kiinni ja ruokakaupatkin menevät kiinni puolen päivän tienoilla
- Ei 24 / 7 -kauppoja
- Lämmintä vettä ei ainakaan itselläni tule keittiön hanasta ollenkaan.
- Hanavettä ei voi juoda, vaan aina pitää käyttää ajatustyötä veden hankintaan
- Vuokranantajat ovat oma ahne ihmisrotunsa
- Roskien heittäminen surutta tien penkoille
- Jos Maltalla on yksikin isompi tapahtuma, koko saari ryntää sinne ja liikenne on kaaos
Myönnän, tämä postaus oli pelkkää valitusta. Maltan puolustukseksi on sanottava muutamia asioita: ensinnäkin, täällä on paljon hyvää. Lämpö, aurinko, turkoosi meri ja rantakahviloiden happy hourit nostavat elämänlaatua mukavasti. Täällä on paljon historiaa ja näkemistä siitä kiinnostuneelle. Tämä on kulttuurien sulatusuuni, jossa tutustuu ihmisiin kaikkialta maailmasta. Työmahdollisuudet ovat hyvät ja englantia puhutaan kaikkialla. Myös moni listalla oleva asia on sellainen, että olen jo hyväksynyt sen osaksi arkeani, enkä edes muista, että toisinkin voisi olla. Roskien keruuajat ovat selkärangassa, vettä tulee ostettua sitä ajattelematta ja kaupassa osaa lukea, täsmääkö tuotenimi ja hintalappu. Olen myös tottunut raa’asti tappamaan jokaisen öttiäisen, joka yrittää asua keittiössäni ja kärsivällisesti muistuttelemaan asiakaspalvelijoita tilauksestani kolmannen kerran.
Kaiken kaikkiaan on sanottava, että elämä ulkomailla rikastaa ja kasvattaa. Tämän kokemuksen kautta olen nähnyt hyvin erilaista arkea ja oppinut uusia tapoja ja kärsivällisyyteni on kasvanut jälleen roimasti. Ja on se vain myönnettävä, että kun tänäänkin nautin euron hintaista kahvia rantakahvilassa lämpötilan ollessa jo päällä kaksikymmentä astetta, elämä maistui varsin hyvältä.
24 Comments
Eevagamunda
4 maaliskuun, 2018 at 11:31 amVälillä avautuminen tekee hyvää! Terveisin expat Espanjasta. 🙂 Missään ei ole täydellistä, ja jokainen – varsinkin me Suomesta ulkomaille lähteneet – puntaroi välillä valintansa hyviä ja huonoja puolia.
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:28 pmMissään ei ole täydellistä ja Suomessa jotkut jutut on paremmin / erilailla ja toisaalla toiset. On tämä ulkomailla asuminen kuitenkin ollut hirmumielenkiintoista ja opettavaa 🙂
Anna | Muuttolintu.com
4 maaliskuun, 2018 at 12:16 pmMeidät on niiin hemmoteltu piloille kaikin puolin Melbournessa 🙂 Mutta on se hyvä sen jälkeen asua jossain muuallakin, sitten sitä vasta osaakin arvostaa miten hyvin siellä kaikki on. <3 Torakoissa kotona olis kyllä aika paljon totuteltavaa itselle, kääk…
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:26 pmKyl Mä silti sanoisin, että paikalliset ötökät on pientä Australian farmikäärmeisiin verrattuna. Aussit karaisti sille, että enää ei tunnu ei-myrkylliset otukset miltään 😆
jonnahah / Allergic to Kiwi
4 maaliskuun, 2018 at 7:13 pmTämä postaus sai hymyn huulelle, kunnon kärjistäminen pilke silmäkulmassa on aina hyvä :). Tuo kämppien kylmyys ja ikuinen kylmänkosteus olisi varmaan itselle se henkistä hyvinvointia eniten koetteleva juttu, Suomessa asuminen hemmottelee kyllä pilalle sisäilman lämpötilan suhteen! Tosin ei noi torakatkaan hehkeältä kuulosta…
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:22 pmVälillä kunnon avautuminen auttaa 😂. Suomessa käydessä oli ihanaa olla teepaidassa sisällä, mutta toisaalta nykyiset 21 asteen aurinkopäivät tuo hymyn huulille.
Ericus
4 maaliskuun, 2018 at 11:08 pmAsuttiin 3 vuotta Gozolla. Ei mitään valittamista. Ehkä se johtuu iästä, kun pääsee tähän ikään, ei pikkujutut ole enää valittamisen arvoisia. Kun elää maassa maan tavalla, ei ole mitään ongelmaa. Jos haluaa viedä mukanaan sen suomalaisen hyvinvointijutun, takuulla on ongelmia. Sähkön ja vedenkin saa muuten samalla hinnalla kuin paikalliset. Hakee vain oikean tariffin. 😎
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:21 pmUskon, että Gozolla löytyy myös vihreää ja hieman vähemmän liikennettä, jotka ehkä ovat täällä pääsaarella kaksi isointa ”puutetta”. Toivottavasti pääsen tänä viikonloppuna käymään vihdoinkin Gozolla 🙂
Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta
5 maaliskuun, 2018 at 6:57 amVoin sanoa, että samat asiat ärsyttävät myös 8 vuoden Roomassa asumisen jälkeen. Kyllä, myös ruokakulttuuri: niin hyvää kuin roomalainen ruoka onkin, niin olis kiva jos ravintoloissa olisi tarjolla jotakin muutakin kuin pasta carbonaraa tai cacio e pepeä! Edes jostain muualta Italiasta! No, torakoita ei meillä ole ja luontoa ihan tarpeeksi mun tarpeisiin, mut muuten paljolti samat valituksen aiheet.
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:19 pmEn olisi uskonut, että Italiasta löytyy ruoasta valittamista, mutta voin uskoa, että ainaisesti samaan valikoimaan kyllästyy. Ja välillä on hyvä valittaa, se oikeasti helpottaa joskus 😂
Suunnaton
5 maaliskuun, 2018 at 7:09 amVietin aikoinaan Maltalla kolme viikkoa kielikurssilla. En mitenkään erityisemmin ihastunut maahan, vaikka toki aurinko ja meri olivatkin upeita. En oikein osaa sanoa syytä, mutta Malta ei vaan kolahtanut. Tästä postauksesta ehkä löysin vähän sitä, mikä itsellänikin Maltassa tökki. Ainakin sekalainen ruoka ja vehreän luonnon puuttuminen jättivät hieman tyhjän olon. Toki tässä oli myös paljon sellaisia asioita, joita en ole osannut ajatellakaan.
Mikä tuo roskapussien värikoodiajatus on? Lajitellaanko erityyppiset jätteet eri värisiin pusseihin, vai mikä siinä on taustalla?
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:17 pmYmmärrän hyvin mistä puhut. Mullekaan tää maa ei ole kolahtanut samalla tavoin kuin Australia, vaikkei tässä mitään suureellista vikaa ole.
Joo, eli sekajäte mustiin pusseihin, kierrätys harmaisiin ja ne jätetään kadulle eri päivinä tiettyyn aikaan. Sitten lasi kerätään vain paperipusseissa tai pahvilaatikoissa ja vain kuukauden eka perjantai klo 9 😂
Emma
5 maaliskuun, 2018 at 7:16 amYmmärrän jo viikon Maltan loman jälkeen mistä puhut! Vaikka siis oikeasti tykkään Maltasta LOMAkohteena, niin en yhtään epäile ettenkö kokisi noita mainitsemiasi asioita ihan samoin jos siellä asuisin. Mutta varmasti kaikkeen tottuu myös, kulttuurishokin jälkeen tulee sopeutuminen – niinkuin varmaan jo aiemmista kokemuksista tietysti tiedätkin 🙂
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:14 pmHaha, hyvä etten ole ainoa näiden mielipiteiden kanssa, jos kerran jo viikon jälkeen huomasit.
Välillä on hyvä avautua, mutta ei sitä normaalisti vello näissä ärsytyksen tunteissa.
Anni|Rajatapaukset
5 maaliskuun, 2018 at 12:50 pmTätä oli ihan hauska lukea, kunnon avautuminen tekee välillä hyvää! 😀
Tuo säätö tuon vuokran kanssa kuulostaa kyllä todella ärsyttävältä, meikäläisellä menisi hermo alta aikayksikön!
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:13 pmOnneksi omalla kohdalla tarvii vain muistaa nostaa käteistä iso nippu, jonka vuokranantaja käy hakemassa. Näin sitä kannatetaan Maltan harmaata taloutta, sillä tuskin noita käteisiä ilmoitetaan verottajalle.
Stacy Siivonen
5 maaliskuun, 2018 at 2:35 pmKaliforniassa oli samanlaista asuntojen kylmyyden takia. Pyykit eivät kuivuneet koskaan ja kaikki oli homeessa koko pitkän talven. Malta tunnetaan maailmalla lähinnä metsästyskulttuurista tai pikemminkin sen puutteesta. Tiput haluavat muuttaa Euroopan ja Afrikan välillä, mutta ne eivät halua lentää pitkiä matkoja meren yllä, siksi ne tunkevat tiettyihin pullonkauloihin ja arvasti oikein, yksi niistä on Malta. Maltalla tipuja kuitenkin ammutaan ihan villisti ja sen takia on Birdlifen Raptor Camp, joka toimii jonkinlaisina metsästyksen rauhanturvaajina. Kuten varmaankin arvaat, tunteet käyvät kuumina.
Sandra
6 maaliskuun, 2018 at 5:11 pmVaatteiden homehtuminen on valitettavan tuttua :/.
Olen kuullut myös tuosta lintujen ampumisesta, ja onneksi nyt on perustettu muutamia rauhoitusalueita linnuille.
Marja
7 maaliskuun, 2018 at 1:00 pmHauska lukea välillä tällainen juttu, ja kiva, että kerroit niistä hyvistäkin puolista. Kaikessa on aina puolensa:) Itselläni tuo sisätilojen kylmyys ottaisi koville, olen kauhea palelemaan, mutta torakoiden kanssa asumiseen voisin tottua. Sen totesin Kiinassa, kun ensimmäisten viikkojen ajan yritin niitä nirhata, mutta sitten luovutin ja totuin. Kokemus sekin. Kaikenlaisia kämppiksiä sitä onkin ollut.
Sandra
17 maaliskuun, 2018 at 7:44 amMua tekee aina pahaa nirhata vaikka torakoita ja välillä heittelen niitä vaan ulos ikkunasta :D. Kylmyyteen tottui, mutta nyt onneksi alkaa olla jo 19 astetta sisällä, joten tarkenee hyvin!
Pirkko / Meriharakka
9 maaliskuun, 2018 at 9:44 amHuh – torakoista en kyllä pitäisi! Englantilaistyyppinen ruoka olisi ok – paitsi ehkä pitempään. Ja tuo asuntojen kylmyys – toissatammikuussa oleilimme kuukauden verran Algarven rannikolla ja vaikka tiedollisella tasolla asia oli tuttu, että kylmää voi olla, niin se, että hyvätasoisissakin asunnoissa lämmitys oli ilmalämpöpumppujen hurinan varassa ja silti oli kylmää, jos olit ”väärässä” huoneessa, tuli fiilistasolla vähän yllätyksenä.
Sandra
17 maaliskuun, 2018 at 7:45 amSe kylmyys on niin erilaista kylmyyttä kuin Suomessa. Kosteaa ja luihin ja ytimiin menevää ja kun sitä ei pääse pakoon sisällä mitenkään. Onneksi muutamat 20 asteen lämpötilat ovat nostaneet myös sisälämpötilan nyt siedettäväksi 🙂
Merja / Merjan matkassa
10 maaliskuun, 2018 at 4:26 pmVuokran kanssa säätäminen kuulostaa tosi byrokraattiselta ja ärsyttävältä. Suomessa kun tällaiset asiat toimii, niin vaikea kuvitella miksei muualla Euroopassa (tätä varmasti muuallakin kuin Maltalla). Belgiassa taitaa olla muuten tuo sama roskiskäytäntö. Siellä asunut kaveri kertoi myös erivärisistä roskispusseista sekä hakuajoista. Tästä huolimatta haluaisin käydä joskus Maltalla, mutta todellakin kesällä 🙂
Sandra
17 maaliskuun, 2018 at 7:46 amKesällä on hyvä, silloin on vain tosi hikistä! Toukokuu on varmasti ihana! Vuokra hoidetaan näin varmasti siksi, että pimitetään verottajalta jotain. 😀