Elämää Maltan saarella on nyt takana puolisentoista kuukautta, ja sopeutuminen arkeen on kovassa käynnissä. Olen alkanut ymmärtää, mikä tässä saaressa ihmisiä viehättää ja miksi tänne virtaa uutta väkeä eri puolilta Eurooppaa. Ensi silmäyksellä saarihan ei ole mitenkään erityinen. Kreikan saarilla paikalliset ovat kenties välittömämpiä, Sisiliassa ruoka on kenties parempaa ja toki pysymällä Suomessa olisin todennäköisesti tienannut enemmän rahaa. Hanavettä ei voi juoda, vuokrat ovat korkeita ja rannat ovat useimmiten kivikkoisia. Silti jotain tässä paikassa on, mikä viehättää. Enkä ole ainoa, joka on tätä mieltä, vaan olen ajautunut keskustelemaan jo monen ulkomaalaisen kanssa siitä, mitä taikaa Maltassa on.
Ensinnäkin elämä on täällä kovin yksinkertaista. Herätys aamulla, kenties lenkki tai pulahdus mereen ja siitä töihin. Töiden jälkeen kotiin, kuntosalille, ehkä iltaa istumaan jonnekin ja sitten taas nukkumaan. Seuraavana päivänä kaikki alusta. Elämän peruspalikat ovat kunnossa. Ei ole stressiä mistään. Aurinko paistaa joka päivä, eikä ole oikeastaan syytä murehtia. Virikkeitä ei ole liikaa, ei ole paineita olla mitään itseään hienompaa, ei ole tarvetta tehdä pitkiä työpäiviä. Rutiinit tuovat toisaalta turvaa ja toisaalta ennestään vapauttavat ajattelukapasiteettia liioista ärsykkeistä ja päätöstenteosta. Maltalla on tietynlaista rauhaa ja tyyneyttä, joka ulottuu omaan sieluun ja sisimpään. Täällä on aikaa antaa ajatusten vaellella ja kääntää huomio ulkomaailman tapahtumista omaan sisimpään. Ja kun mieli saa levätä, siitä tulee utelias, kyseenalaistava, eheä ja voimakas. Onnellinen.
Maltalla oppii avoimuutta. Tämän kansakunnan historia on varsin mielenkiintoinen – kiitos sijainnin Euroopan ja Afrikan välillä. Tänne purjetivat aikoinaan foonialaiset, tänne haaksirikkoitui apostoli Paavali ja toi mukanaan kristinuskon. Arabivalta jätti jälkensä maltan kieleen ja ruokakulttuuriin. Merkittäviä olivat myös Pyhän Johanneksen ritarit, jotka olivat sekä paikallista ylhäisöä, munkkeja ja sotureita, ja heidän perintönsä on nähtävillä oikeastaan kaikkialla Vallettassa ja Kolmessa kaupungissa. Myöhemmin Maltasta tuli osa brittiläistä imperiumia, joka jätti Maltalle englannin kielen, vasemmanpuoleisen liikenteen ja lukuisat brittipubit. Maltan strateginen sijainti kostautuu erityisesti toisessa maailmasodassa, josta muistuttavat muun muassa lukuisat pommisuojat. Maltan historia on tapahtumarikas ja mielenkiintoinen, ja se on jättänyt jälkensä siihen, mitä Malta on tänä päivänä.
Vaikka Euroopan painopiste on muuttunut pois Välimereltä, Malta on silti säilyttänyt asemansa paikkana, jonne virtaa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Nykypäivänä Maltasta on muodostunut kielikurssien, nettikasinoiden ja rahanvälitystä tarjoavien yritysten keskus, joka houkuttelee nuoria työntekijöitä. Osa saaresta on täynnä noin 20 – 40 -vuotiaita työikäisiä eurooppalaisia, joita yhdistää into nähdä erilaista elämää, avoimuus, kansainvälisyys, tietynlainen huolettomuus ja halu oppia muista kulttuureista. Itsekin elän tässä kuplassa, ja samoin kuin ollessani Australiassa nautin monikulttuurisen ympäristön vapaudesta ja mahdollisuudesta poimia mielenkiintoisia tapoja, sanoja, ruokalajeja ja ajattelumalleja omaan elämään.
Malta on lisäksi tietynlainen ponnahduslauta tai portti uuteen elämänvaiheeseen. Moni tänne muuttanut on lähtenyt kotimaastaan tilanteesta, jossa heillä ei ole ollut mitään, mikä olisi pidätellyt jäämään. Yllättävän moni on ajautunut Maltalle, kun työt omassa maassa ovat loppuneet, opiskelut on päätetty tai parisuhde on kariutunut. Tänne tullaan usein vähän kuin sattuman kauppana, mutta harvoin sillä ajatuksella, että tänne jäädään pysyvästi. Malta on kuin turvallinen ja seesteinen satama, jossa olla vähän aikaa ja josta lähteä, kun siihen ollaan valmiita. Täällä voi tuudittautua rauhalliseen elämään, kuulostella omia tuntojaan, opetella tuntemaan omaa itseään ja sitten, kun aika on kypsä, lähteä entistä vahvempana kohti uusia tuulia. Näin varmaan tulee käymään itselleni vielä joku päivä.
Ei kuitenkaan vielä, sillä toistaiseksi aion nauttia olostani Maltalla ja uppoutua siihen taikaan, jota täällä ilmiselvästi on.
4 Comments
Maarit Johanna
29 elokuun, 2017 at 9:31 amKuulostaa just kyllä passelilta paikalta päästä hetkeksi rauhoittumaan ja elelemään ihan arkea toisenlaisessa ympäristössä 🙂
Sandra
29 elokuun, 2017 at 3:21 pmHeh, kyllä tää on siihen ihan sopiva. Vielä kun pystyy yhdistämään työntekoon, niin kombinaatio toimii aika mainiosti! 🙂
Henna
29 elokuun, 2017 at 6:56 pmKuulostaa ihan minun elämältä, mutta eri puitteissa. Opiskelin uuden ammatin, jossa työt eivät tule kotiin vaikka työssäni tehdään pitkiä päiviä. Ei suorittamispakkoa, ei maanantaiahdistusta koska työni on joustavaa, vapaata järjestyy helposti myös ilman lomia kun haluan matkustaa (ensi viikolla seuraavan kerran), riitän työnantajalleni omana itsenäni. Työelämän muututtua kesti hetken siirtää stressitön ajattelu- ja toimintatapa myös vapaa-ajalle, mutta nykyään nautin omasta ajasta juuri siten kuin haluan. Lempivuodenaikani on alkamassa. Kiitollinen olo.
Sandra
4 syyskuun, 2017 at 2:14 pmVälillä tuntuu, että eihän tässä tee töitä ollenkaan, kun ei tunnu koko ajan sellaiselta suorittamiselta. Tykkään omassa työpaikassani tästä joustavuudesta, että voin toivoa vapaata ja tehdä vaikka jonkun lyhyen reissun, jos siltä tuntuu. Mahtavaa, että sinullakin on hyvä tilanne <3