Heipsistä hei Orlyn lentokentältä! Täällä sitä odotellaan koneeseen pääsyä, joten nyt on loistava hetki päivittää kuulumisia blogiin. Olo on onnellinen ja väsynyt yhtä aikaa, sillä viimeiseen kolmeen päivään on mahtunut paljon nähtävyyksiä, kymmeniätuhansia askelia ja hellerajaa huitelevia lämpötiloja. Aiemmassa postauksessani pohdiskelin hieman, mitä nähtävyyksiä haluaisin reissuni aikana kokea. Sainkin blogiin jo kommentteja, että kiire ja suorittaminen iskee näiden kanssa, ja niinhän siinä kävi, etten ihan joka paikkaan ehtinyt. Halusin kuitenkin käyttää aikaa kävellen pitkin Pariisin katuja ja istuen puistoissa sekä jättää aikaa myös hotellissa lepäämiselle. Ja onpahan jäljellä paikkoja, joissa vierailla ensi kerralla! Aloitan tässä postauksessa kertomalla kahdesta nähtävyydestä, jotka koin ensimmäisen päivän aikana.
Eiffel-torni
Kun saavuin Pariisiin sunnuntaina, hotellihuoneeni ei ollut vielä valmis, joten päätin käyttää kahden tunnin odottelun hyödyksi ja lähteä tutustumaan Eiffel-torniin. Majapaikastani oli noin 15 minuutin kävelymatka tornille eli sijainti oli tähän ihanteellinen. Eiffel-torni rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889, ja 40 vuoden ajan se oli maailman korkein rakennus. Aluksi aika monet pariisilaiset eivät pitäneet tornista ollenkaan, ja se oli itse asiassa tarkoitus purkaa vuonna 1909. Torni päätettiin kuitenkin jättää paikoilleen, sillä korkeutensa vuoksi se toimi lyömättömänä radiomastona. Ja onneksi näin, sillä kyseessä on nykyään kenties maailman tunnetuin ihmisen rakentama monumentti.
Torni sijaitsee puiston keskellä, mutta se on ympäröity kokonaan aidalla, jonka toiselle puolelle ei pääse ilman jonottamista ja turvatarkastusta. Tornissa sijaitsee kaksi ravintolaa, joista toinen on hieman arkisempi ja toinen taas fiinimpi. Toki pelkästään torniin pääsee, kun jaksaa ilman etukäteislippua jonottaa tunnin pari. Itse halusin ennen kaikkea vain nähdä tuon kuuluisan rakennuksen, joten tyydyin istumaan puistossa eväitäni syöden. Sunnuntai oli tähän loistava päivä, sillä aurinko lämmitti mukavasti ja ranskalaiset perheet ja kaveriporukat olivat myös saapuneet paikalle vilttien, patonkien ja mansikoiden kanssa. Toki mukaan mahtui yhtä jos toista kaupustelijaa, jotka myivät vesipulloja, Eiffel-rihkamaa ja viiniä ja olutta. Eiffel on kaunis päivällä, mutta illalla se pääsee täyteen loistoonsa. Auringon laskettua aina tasatunnein tuhannet tornin hehkulamput sytytetään ja koko torni alkaa välkkyä kauniisti.
Riemukaari
Toinen hyvin kuuluisa monumentti Pariisissa on Riemukaari, jonka rakentaminen aloitettiin 1806 Napoleonin sotamenestyksen juhlistamiseksi. Riemukaari sijaitsee Charles de Gaulle-nimisellä aukiolla. Samainen aukio on myös yksi maailman kuuluisimistä liikenneympyröistä, ja siitä lähtee peräti 12 eri katua tähteä muistuttavan kuvion tavoin. Kuuluisin kaduista on tietenkin luksus-kadun mainetta ylläpitävä Champs-Élysées. Voin kuvitella, miten tuo liikenneympyrä on ajokorttia ajavan pelottavin painajainen (enkä itse ikinä uskaltautuisi seikkailemaan sinne sekaan)! Vinkkinä muuten, että joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai autoliikenne on kielletty Champs-Élyséelta, ja kadun täyttävät jalankulkijat ja katuesiintyjät. Näin sattui juuri päivänä, jona itse suuntasin sinne.
Itsekin päädyin tutkiskelemaan alueen shoppailutarjontaa, ja kyllähän sieltä löytyi kaikki suurimmat muotitalot ja myös enemmän mainstream-väen liikkeet Zarasta H&M:ään. En itse ole mikään intohimoinen shoppailija, mutta sentään Laduréen macarons-leivoksia oli pakko käydä testaamassa, kun kerran tilaisuus siihen tuli.
Champs-Élyséella, kuten muuallakin Pariisissa, turvatoimet olivat tiukat. Jopa pelkästään kadulle pääsemiseksi oli mentävä aseistettujen poliisien läpi, jotka tutkivat jokaisen laukut. Myös useisiin liikkeisiin oli vastaavat turvatoimet; Vuittonille piti jopa kulkea metallinpaljastimien läpi. Tähän on muutenkin hyvä varautua Pariisissa. Kuuluisimpiin nähtävyyksiin ei jonoteta pelkästään lippuja, vaan turvatarkastus vie myös aikaa. Samoin maahan saapuessani passini tarkastettiin kahdesti, ja lentokentillä partioi täydessä varustuksessa olevia poliiseja. Hieman tämä muistutti kamalista terrori-iskuista, joiden kohteeksi Ranska on joutunut, mutta muuten ilmapiiri oli hyvin levollinen ja rauhallinen. Missään vaiheessa en nähnyt mitään uhkaavaa.
Seuraavana päivänä suuntasin katsomaan maailman kuuluisinta hymyä. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.
8 Comments
Tiia/ReiseReise
13 toukokuun, 2018 at 7:53 pmEn muista ollenkaan, että turvatarkastuksia olisi tehty, kun kävin Eiffel-tornia katsomassa (vuonna 2016). Turvallisuuteen on kyllä hyvä aina satsata, varsinkin Pariisissa tuntuu usein tapahtuvan. :/ (Henkilökohtainen syy, koska perheellinen kaverini asuu siellä). Mutta molemmat kyllä kuuluisia nähtävyyksiä, mulla meni vähän Riemukaari ohi, koska se liikenne oli niin meluisaa.. 😀
Sandra
21 toukokuun, 2018 at 5:20 pmSen liikenteen takia Riemukaari on kanssa vähän sellainen äkkiä ohi -nähtävyys. Juu, hirmuisesti oli turvatarkastuksia. Sekä maahantullessa, että jokaiseen nähtävyyteen mentäessä. Kaduilla kulki poliiseja aseet selvästi näkyvillä :/. Eikä suotta, kun viime aikaisia tapahtumia on seurannut!
Pirkko / Meriharakka
14 toukokuun, 2018 at 10:04 amViimeksi päädyimme enää katsomaan Eiffelin tornia kaukaa – nykyisin netistä löytyy jopa neuvoja siihen, että mistä kohtaa kaupunkia siitä saa parhaat kuvat, taisi olla siitä vastarannalta!
Ensimmäisellä kerralla kaupungissa kauan kauan sitten noustiin ylöskin torniin, mutta silloin, ehkä 70- tai 80-luvulla turisteja ja jonoja oli paljon vähemmän.
Riemukaarikin on varmaan tsekattu joka kerta kun Pariisissa on käyty, ainakin ohi kävelty, sillä ainahan sitä Champs Elyseelle päätyy 🙂
Sandra
21 toukokuun, 2018 at 5:25 pmSiskoni kävi Pariisissa ennen itseäni ja hän oli löytänyt aika kuvauksellisia paikkoja (aidasta huolimatta). Voi, oli varmasti aika erilainen paikka 70-luvulla.
Merja / Merjan matkassa
19 toukokuun, 2018 at 12:46 pmKiva lukea Pariisista, kun itsekin olin siellä samoihin aikoihin. Turvatarkastuksia on tullut lisää. Edellisen Pariisin reissun tein viisi vuotta sitten ja silloin Eiffelin juureen pääsi ilman turvatarkastuksia. Eikä siellä edes ollut sitä rumaa aitaa, mikä sinne nyt oli ilmestynyt. Todella ikävä se puukkoisku, mikä tapahtui viikko meidän reissumme jälkeen.
Sandra
21 toukokuun, 2018 at 5:23 pmItse kuulin siitä kanssa, ja kamalta tuntuu! Ei siis turhan takia noita turvatarkastuksia järjestetä. Kurjaa, että jotkut yksilöt ja järjestöt kylvävät pelkoa!
Martta / Martan Matkassa
19 toukokuun, 2018 at 1:45 pmNo nyt on Pariisia kerrakseen! Ikävä kuulla että Eiffelin luokse on tullut aidat ja turvatarkastukset, mutta toisaalta ymmärrän kyllä. Täytyy siis jatkossa tyytyä ihailemaan tornia kauempaa. Kiitos sunnuntai vinkistä.
Sandra
21 toukokuun, 2018 at 5:22 pmKyllä, näin on. Tornille ei pääse ollenkaan, eli joutuu ihailemaan kaempaa puistosta. Ainakin vielä nuo aidat olivat myös kovin rumat valitettavasti.