Edellisessä postauksessa kerroin, että olen nyt asettunut asumaan Melbourneen ja tarkoituksenani on jäädä tänne seuraavaksi kuudeksi kuukaudeksi. Kerroinko jo, miten innoissani olen uudesta kotikaupungistani? Löydän jatkuvasti itseni pää kenossa ihmettelemässä korkeita rakennuksia, ihailemassa alati muuttuvaa ja elävää katutaidetta ja vain fiilistelemässä kaupungin tunnelmaa. Sydneyn ja Melbournen välillä käydään jatkuvaa kissanhännänvetoa siitä, kumpi kaupunki on parempi missäkin osa-alueessa ja minultakin tiedustellaan usein, kummasta tykkään enemmän. Olen nyt diplomaattinen ja sanon, että molemmilla on puolensa. Sydney oli aluksi ehkä vaikuttavampi oopperataloineen ja muine maailmankuuluine nähtävyyksineen, mutta kyllä tykkään Melbournesta tai tuttavallisemmin Melistä myös ihan älyttömästi. Tämä on rennonpi, särmikkäämpi ja coolimpi kaupunki. En malta odottaa, että pääsen kunnolla tutustumaan paikkaan ja opin, mistä saa parhaat kahvit, parhaat lounaat ja mihin paikalliset menevät viettämään vapaapäiväänsä. Haluan tietenkin jakaa teidän kanssanne tätä innostustani ja löytämisen iloani, kun opin uusia paikkoja kotikaupungistani. Olenkin tehnyt blogiin uuden tunnisteen Elämä Melbournessa, johon kerään kaikki postaukset arjestani täällä ja esittelen aina jonkin uuden löytämäni paikan.
Rakastan sekä Suomessa että ulkomailla toreilla kiertelyä. Tykkään kaikessa rauhassa hypistellä, tunnustella ja haistella hedelmiä ja vihanneksia, saada maistiaisia ja olla vuorovaikutuksessa myyjien kanssa. Torimyyjät ovat yleensä sosiaalisuudessaan ihmiskunnan kermaa, höpöttäviä kauppamiehiä, jotka tulevat toimeen kaikkien kanssa. Toreilla pääsee kosketuksiin sen vanhan ajan kaupankäynnin kanssa, joka on valitettavasti melkein kuollut ketjuliikkeiden hallitsemassa maailmassa. Näistä syistä ensimmäisenä paikkana haluan esitellä teille Queen Victoria Marketin, joka on THE paikka vihannesten, hedelmien, marjojen, lihojen, kalojen ja juustojen hankintaan.
Queen Victoria Market on yli 130 vuotta vanha markkinapaikka, joka on toiminut niin karjanmarkkinana, vihannesten ja hedelmien tukkumarkkinana sekä nykyisenkaltaisena tapahtuma- ja myymäläkeskittymänä, joka houkuttelee niin paikallisia kuin turisteja ympäri vuoden. Mielenkiintoisena faktana kerrottakoon, että paikalla on jopa ollut Melbournen ensimmäinen virallinen hautausmaa, josta moni uudisasukas on löytänyt viimeisen leposijansa. Aikanaan kun markkina laajeni hautausmaan alueelle, osa ruumiista kaivettiin tylysti ylös ja haudattiin uudelleen muille hautausmaille, mutta osa jätettiin jostain syystä paikoilleen nykyisen pysäköintialueen alle.
Heti, kun lähestyt Queen Victoria Marketin aluetta, sinut imaistaan suoraan markkinatunnelmaan. Tarjouksia huutelevat myyjät, kapeilla käytävillä tungeksivat asiakkaat, sesongin tuotteista pursuavat kojut, valikoimia kuvaavat turistit, kukkien tuoksut, katusoittajien harmonikansoitto ja kalatiskien hajut sekoittuvat yhdeksi suureksi mielenkiintoiseksi sekamelskaksi. Täällä kannattaa unohtaa kiire ja pysähtyä kaikessa rauhassa tutkimaan loputonta valikoimaa ja etsiä laadukkaimmat tuotteet ruokapöytään.
Alue koostuu useasta katetusta hallista ja ympäröivien katujen kaupoista. Sekatavarakauppaosiosta löytyy kaikkea käsitöistä kiinakrääsään, tai kuten sen voi rumemmin ilmaista, kaikkea perseestä perämoottoriin. On italialaisia nahkalaukkuja, posliinia, kristallia, hattuja, leluja, sisustustavaroita ja mitä tahansa voi vain kuvitella. Heti ensimmäisenä huomioni kiinnitti tukevahko vaaleahiuksinen matami, joka kovaan ääneen huuteli ylisanoja italialaisesta nahasta ja kailotti tarjouksia sellaisella oktaavilla, että hiljaisempia aasialaismyyjiä taisi hirvittää.
Queen Victoria Marketista löytyy myös Melbournen alueen laajin valikoima luomutuotteita. Pienet paikalliset tuottajat saapuvat myymään satoaan, ja vihannesten ja hedelmien lisäksi alueelta voi ostaa luomulihaa, -kananmunia, -leipää, -kahvia ja -jugurttia. Deliosasto muistuttaa mukavasti Suomen kauppahalleja, ja se oli kuin kulinaristin taivas Colesin ja Wolliesin (vähittäiskaupan duolopoli-ketjut, kuten meillä K- ja S-ryhmä) valtaamassa Australiassa. Art Deco -henkisestä hallista löytyi herkullisia makkaroita, eurooppalaisia juustoja, suklaita, kakkuja, leivonnaisia, mausteita, kuivattuja hedelmiä, oliiveja ja muita deli-tuotteita ympäri maailmaa sekä erikoisempia lihoja, kuten kengurua, kania ja krokotiilia. Lihalle, kalalle ja hedelmille ja vihanneksille löytyy kaikille oma osionsa. Kilpailu on kovaa ja valikoimaa on loputtomasti, joten hinta ja laatu kohtaavat kuluttajaystävällisellä tavalla. Parasta on tietenkin maistiaiset, joita jaellaan joka kulmassa.
Missä: 513 Elizabeth Street
Milloin: Suljettu maanantaisin, keskiviikkoisin ja juhlapyhinä.
Tuoretuotteiden markkinat auki seuraavasti:
ti ja to: klo 6 – 14
pe: klo 6 – 17
la: klo 6 – 15
su: klo 9 -16
Miten: Kävellen esimerkiksi rautatieasemalta. Jos kantamusta on liikaa, kannattaa ottaa ratikka (mikä vain, mikä kulkee Elizabeth-katua pohjoiseen ja jäädä pois Queen Victoria Marketin pysäkillä), tai ottaa esimerkiksi free city tram ja jäädä pois La Troben ja Elizabeth-kadun kulmauksessa ja kävellä markkinoille loppumatka.
Mitä muuta: Varaa aikaa ja varaa käteistä. Yleisimpien pankkien automaatit löytyvät markkina-alueelta. Erityisesti juuri ennen sulkemista saattaa saada hyviä tarjouksia.
38 Comments
Anna Koskela
20 syyskuun, 2015 at 3:41 pm”Aikanaan kun markkina laajeni hautausmaan alueelle, osa ruumiista kaivettiin tylysti ylös ja haudattiin uudelleen muille hautausmaille, mutta osa jätettiin jostain syystä paikoilleen nykyisen pysäköintialueen alle.”
Noinhan se muuten on Suomessakin, vaikka moni ei sitä tiedä.
Vuonna 1727 rakennettiin nykyiselle Senaatintorille kirkko, joka nimettiin silloisen Ruotsin kuningattaren mukaan Ulrika Eleonoran kirkoksi. Kirkkoa ympäröi hautausmaa, joka suurten nälkävuosien aikaan kävi ylivoimaisen ahtaaksi ja vainajia alettiin haudata Kamppiin.
Kirkko huutokaupattiin, purettiin ja sen puutavara käytettiin helsinkiläisten talojen rakentamiseen. Uusi asemakaava pyyhkäisi kirkkoa ympäröineen hautausmaan olemattomiin.
Mutta ne ruumiit jäi sinne edelleen : )
Sandra
21 syyskuun, 2015 at 2:01 pmHui että! En ollenkaan tiennyt tätä! Kiitos sivistämisestä, en ikinä katso Senaatintoria samoin silmin.
Maarit Johanna
20 syyskuun, 2015 at 6:13 pmKyllä ruoka ja tuoreet kasvikset on kauniita ihan pelkissä kuvissakin! Hautausmaa-jutut hyytää, mutta koitan olla ajattelematta 😀 Melbourne on varmasti ihana!
Sandra
21 syyskuun, 2015 at 2:02 pmOn ja aion nauttia mahdollisimman paljon 🙂
Tiia/reisereise
20 syyskuun, 2015 at 6:26 pmMulle tuli nyt olo, höh oon käynyt vain Sydneyssä. 😀 Kiva uusi postaussarja tulossa. Vitsi muuten, että on iso tuo melooni. En ole kyllä koskaan nähnyt vastaavaa.
Sandra
21 syyskuun, 2015 at 2:03 pmOli ihan h******tin iso ja painava. Hyvä, että jaksoin nostaa sen ja pelkäsin koko ajan, että se putoaa ja saan maksaa siitä jotain viiskyt euroa tai jotain 😛
Terhi / Muru Mou
20 syyskuun, 2015 at 8:08 pmAhhh, ihana Melbs 🙂 Voin sanoa oman mielipiteeni: Melbourne voittaa Sydneyn! Jälkimmäisessä en kylläkään ole ollut kuin jokusen päivän, ja Melbournessa vuoden, mutta moni muukin on ollut minun kanssa samaa mieltä, että Sydney on rahaa ja kauneutta ja titteleitä, kun Melbsissä voit olla kuka ja mitä tahansa. Olisin halunnut jäädä Melbourneen asumaan pidemmäksikin aikaa sen monipuolisuuden ja rennon ilmapiirin vuoksi, mutta viisumijutut esti. Onneksi päädyin yhtä ihanaan ja saman fiiliksen omaavaan Kööpenhaminaan! Olenkin verrannut, että fiiliksiltään Köpis on kuin Melbourne ja Tukholma on kuin Sydney.
Sandra
21 syyskuun, 2015 at 2:05 pmToi vertaus Tukholma – Kööpenhamina sopii niiiiin hyvin Sydneyhin ja Meliin. Itse sanoin, että Sydney on vähän kuin Suomessa Helsinki ja Meli kuin Tampere, mutta sun vertaus ilmentää vielä paljon paremmin eroa kaupunkien välillä.
Stacy Siivonen
20 syyskuun, 2015 at 10:15 pmOn hurjan kokoisia retiisejä! Ovatkohan ne geenimanipuloituja tai jotain! Taidan minäkin tykätä Melistä, tai ainakin sen runsaasta mässytarjonnasta.
Sandra
21 syyskuun, 2015 at 2:06 pmOliko ne retiisejä? Mä kun luulin, että ne on punajuuria…. (terv. oman elämänsä viherpeukalo) 😀
Miika ♥ Gia | matkakuume.net
21 syyskuun, 2015 at 9:11 amAh, voi miten ihanat fiilikset! Mekin ihastuttiin ihan tosissaan Melbourneen (vaikka vähän enemmän vielä Sydneyyn!) viime huhtikuussa kun maailmanympärimatkamme sinne vei. Suurin osa postuksista sieltä on tekemättä.
Tuolla marketilla me emme käyneetkään, mutta kuvailut kuulostavat muuten kovin tutuilta. Erityisesti St. Kilda jäi hyvässä mieleen. ♥
– Gia
Ansku BCN
21 syyskuun, 2015 at 9:37 amRuokatorit ovat aivan mahtavia! Mitään ei tarvitse edes ostaa mukaan, ihan riittää se erikoisten kasvisten ja hedelmien ihmettely.
Teea / Curious Feet
21 syyskuun, 2015 at 1:26 pmToreilla on kivaa käydä ihmettelemässä paikallista elämänmenoa vaikkei mitään ostaisikaan. Sama juttu on tosiaan täällä Suomessakin, lähitorini on kiva ja rento kohtaamispaikka.
Olen melko monelta kuullut, että Melbourne olisi kivempi kuin Sydney. Liekö nämä kuulemat sitten vaikuttaneet siihen, että sinne Melbourneen minä mieluummin lähtisinkin vaikka olisihan se kiva samalla Sydneyssäkin piipahtaa 🙂
katareissaa
21 syyskuun, 2015 at 6:22 pmKivoja kuvia! Itse oon samaa mieltä tosta, että Sydney on ehkä alkuun vaikuttavampi, mutta Melbournessa vaan on sellasta särmää, josta tykkään. Kommentti, jossa verrattiin kaupunkeja Tukholmaan ja Köpikseen, oli kyllä tosi osuva :))
Sandra
25 syyskuun, 2015 at 2:14 amOli todellakin. En oikein tiedä, kummasta tykkään loppujen lopuksi enemmän. Ajattelin, että jos tulen ensi vuonna Australiaan, kokeilen silloin Sydneytä asuinkaupunkina.
Annika | Travelloverblogi
21 syyskuun, 2015 at 11:02 pmTuo on ihan minun paikkani! Tuollaisia koluan aina, kun kohdalle sattuu. Jaksan ottaa samoista vihanneksistakin kuvia aina vain. Ausseissa en ole vielä käynyt, vaikka käytyjä maita muuten on 103. Senkin aika ehkä tulee. Sitten voin minäkin arvioida, kumpi kaupungeista olisi kivempi. 🙂
Sandra
25 syyskuun, 2015 at 2:15 amTorit ja markkinat ovat parhaita, ja itsekin kuvaan aina kaikkia vihanneksia, vaikka se onkin vähän naurettavaa. Tervetuloa tänne joku päivä. Vaikuttava määrä maita sinulla onkin jo takana!
laura / to travel is to live
22 syyskuun, 2015 at 9:40 amMä tykästyin myös tähän markettiin 🙂 Ja Melbourne muutenkin jäi mieleen persoonallisena kaupunkina, varsinkin se katutaide oli huikeeta! Tykkäsin ehkä enemmän kuin Sydneystä 🙂
Sandra
25 syyskuun, 2015 at 2:16 amKiva kuulla. Täytyykin joku kerta käydä ottamassa blogiin kuvia vain katutaiteesta ja graffitiseinistä – ne ovat oma nähtävyytensä täällä.
Kohteena maailma
22 syyskuun, 2015 at 10:07 pmTodella upeita kuvia ja erittäin mielenkiintoinen juttu! Melbourne on paikkoja, johon olisi kyllä joskus päästävä ainakin viikoksi käymään.
Blogin ulkoasukin on erittäin kaunis, mutta tällaisen jo vanhan fossiilin on haastaavaa lukea keskitettyä tekstiä. Ehkä vasen tasaus olisi hieman ulkoasusta pois, mutta lukeminen helpottuisi kyllä.
Sandra
25 syyskuun, 2015 at 2:18 amKiitos kommentista ja erityisesti parannusehdotuksesta. En tiedä, omaa silmää tasaus miellyttää jotenkin enemmän, kun olen siihen varmaan jo kouluajoista niin tottunut. Voin kyllä kokeilla ja katsoa, miltä näyttää. Ajattelin samalla muokata fontteja vähän isommaksi, kun omalle silmälle näyttää teksti vähän pieneltä.
Panu / Panun matkat
23 syyskuun, 2015 at 3:13 pmUpean näköisiä ruokakojuja! Tällaisissa mestoissa tulee usein käytyä, mutta harvemmin ostettua mitään. Pitäisi ehkä joskus kokeilla kotimajoitusta hotellin sijaan, niin pääsisi hyötymään tällaisista ruokamarkkinoista.
Sandra
25 syyskuun, 2015 at 2:21 amTällaisesta vaan mukaan hedelmiä, herkkumakkaraa ja laatujuustoja ja sitten vielä pullokaupasta hyvä viinipullo kylkeen ja hotellille nauttimaan – onnistuu se niinkin 🙂
Elämää ja Matkoja
24 syyskuun, 2015 at 10:57 amToreilla ja kauppahalleissa on aina mukava käydä ihmettelemässä, haistelemassa ja maistelemassa paikallisia antimia. Valtavan kokoinen tuo meloni!
Mukava päästä lukemaan Melbournesta, Sydney on tutumpi kahden siellä asuneen tuttavan kertomusten myötä. Vertaus Kööpenhaminaan ja Tukholmaan olikin hyvä ja varmasti kuvaava!
Sandra
25 syyskuun, 2015 at 2:22 amOli älyttömän valtava ja painava. En olisi halunnut edes tietää, mitä tuollainen olisi tullut maksamaan!
Jenna
24 syyskuun, 2015 at 1:44 pmMarkkinahumu ja torit ulkomailla ovat must juttuja. Tykkään toki myös kauppahalleista. Harvemmin tosiaan näistä ostaa yhtään mitään, en tiedä mistä se johtuu. Ehkä sitä syö silmillään samalla kun katselee vihanneksia ja hedelmiä 🙂
Sandra
25 syyskuun, 2015 at 2:23 amMullakin taisi tarttua mukaan pari rasiaa mansikoita, vaikka vietin tuolla pari tuntia. Menen ehkä vähän jopa lukkoon siitä humusta, enkä osaa valita, mitä haluan. Tänään tai huomenna on kuitenkin tarkoitus mennä ja yrittää uudestaan tehdä viikon vihannesostokset.
AnnKat
24 syyskuun, 2015 at 9:18 pmItsekin suuntaan usein markkinoille ja ruokatoreille reissuillani, vaikkei tarkoituksenani olisi edes ostaa mitään. Tykkään jollain tavalla vain valtavasti siitä yleisestä tunnelmasta. 🙂
Sandra
25 syyskuun, 2015 at 2:25 amSama juttu! Samalla tavoin käyn usein myös kirppareilla vain hypistelemässä tavaroita ja tutkimassa aarteita, mutta harvemmin mukaan tarttuu mitään.
Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi
25 syyskuun, 2015 at 3:40 pmRakastan toreja ja markkinoita- ne ovat aina ensimmäisenä listalla 🙂
Sandra
27 syyskuun, 2015 at 11:45 amSama juttu, kaikki ruokaan liittyvä on parasta!
lena
25 syyskuun, 2015 at 9:29 pmMä rakastan noilla toreilla kiertelyä 🙂 Eilen kävin Zaragozassa kiertämässä, Lontoon aikoina kävin markkinoilla aika paljon. Meidän omalla street marketilla, siellä oli ihanaa kun sai tuoreita juttuja illallispöytään ja vielä Lontoon hintoihin verrattuna edullisesti. Parasta 🙂
Sandra
27 syyskuun, 2015 at 11:47 amOnko Espanjassa toreilla edullisemmat hinnat kuin ruokakaupoissa? Tällä puolella maailmaa alkaa kaivata eurooppalaisia herkkuja (kuten niitä espanjalaisia), kun kaikki maahantuotu on niin kovissa hinnoissa Suomeen verrattuna…
Karoliina / From Karoliina
26 syyskuun, 2015 at 7:32 amTorit ja ruokakaupat on ihan parasta matkoillakin! Voin käyttää tunteja uuden maan ruokakaupoissa kiertelyyn… Itselläni Melbourne on aina ollut se kiinnostavampi ”to-go-one-day” paikka kuin Sydney, siitä tulee niin kliininen fiilis ihan jo kuvien ja juttujenkin perusteella.
Sandra
27 syyskuun, 2015 at 11:48 amVähän kliininen Sydney olikin, mutta omasta mielestäni Brisbane oli vielä kliinisempi. Kiva kaupunki sekin, mutta ei niin kovin tunnelmallinen. Melbournessa on ehkä eurooppalaisin tunnelma mielestäni, ehkä siksi siitä tykkäänkin.
sarrrri
26 syyskuun, 2015 at 7:26 pmVoi morjes 😀 Tää on just niitä paikkoja joissa mulla menee kokonaisia päiviä ja otan ihan tavallisstakin kasviksista tuhansia kuvia…. 😀 Australiassa en ole käynyt, mutta mielikuvien perusteella suuntaisin todennäköisesti Sydneyn sijasta juuri Melbourneen. Kaukana se vaan on, hitsi vie, niin ei tule millekään viikon matkalle lähdettyä 😛
Sandra
27 syyskuun, 2015 at 11:51 amJuu ei, tänne ei kannata melkein kuukautta lyhyemmäksi ajaksi tulla, kun pelkkään aikaeroon voi mennä viikko totutellessa. Vuodenajatkin kun menevät päinvastoin kuin Suomessa, niin ei vaikka omaa kesälomaa kannata käyttää tulemalla tänne keskelle talvea. Mutta sitten kun tulee, niin kannattaa tosiaan ottaa pidempi loma ja koluta molemmat kaupungit (etäisyys vain 900 km, mikä on siis päivän automatka täällä).
Veera Bianca
28 syyskuun, 2015 at 5:51 pmRakastan tällasia marketteja jotenkin ihan yli kaiken!!! Noihin kuviin jo itsessään on ihana vaan uppoutua ja ihmetellä paikallisia herkkuja – etenkin noita tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, nom!