Menu
Liettua / Matkat

Vilna – persoonallinen majoitus ja tuhti ruoka

Vilna. Kaupunki kuin nainen, joka on nähnyt paljon ja silti seisoo ylväänä.

Kapeat mukulakivikadut, joita reunustavat tunnelmalliset pienet kahvilat. Kirkonkellojen kumisevat kutsut ja kumarat mummot kauppaamassa pajunkissoista tehtyjä vitsanippuja. Katusoittajan kaukainen viulunsoitto. Pääsiäisen lämmittävä aurinko luomassa toivoa – toisille orastavasta kesästä ja toisille menneisyyden ylösnousemuksesta.

Näissä tunnelmissa alkoi matkamme Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.

Kävimme pääsiäisen tienoilla visiitillä Riiassa ja Vilnassa. Latvian ja Liettuan välillä on kätevää liikkua bussilla. Itse olen jo pari kertaa kulkenut pääkaupunkien välit Lux Expressillä, ja voin kyllä suositella edelleen kyseistä yhtiötä. Mukavat penkit, kahviautomaatti, ilmainen vesipullo ja oma tabletti, josta katsella elokuvia (varaa mukaan vanhanaikaiset langalliset kuulokkeet). Muista varata passi mukaan, sillä ilman sitä sinua ei oteta kyytiin.

Vilna on kaunis, kirkkojen täyttämä kaupunki, jossa riittää nähtävää useammaksi päiväksi. Mielestäni vanhan kaupungin keskusta on helpommin hahmotettavissa kuin Riian vastaava. Kadut ovat kapeammat, tunnelmallisemmat ja ympärillä on aavistuksen verran enemmän välähdyksiä neuvostoajoista. Hintataso on noussut roimasti noin viiden vuoden takaisesta. Muistan lukeneeni, että tänä vuonna hintojen nousu lähentelisi jopa 15 prosenttia, mikä on ihan järjettömän paljon liettualaisten kukkarossa. Toki suomalaiselle syömiset ja juomiset ovat edelleen erittäin kohtuullisella tasolla. Itse suosittelen siis ehdottomasti piipahtamaan Vilnassa!

Majapaikkamme Shakespeare Boutique Hotel

Olimme valinneet yöpymiseen aivan vanhan kaupungin ytimessä sijaitsevan Shakespeare Boutique Hotellin ja varanneet sieltä superior-huoneen. Hotellin kaikki huoneet oli nimetty kuuluisan kirjailijan tai ajattelijan mukaan, ja ainakin meidän huoneesta löytyi huoneemme nimikkokirjailijan teoksia. Mielestäni tämä oli hauska persoonallinen säväys.

Huoneemme oli suuri ja sisustukseltaan varmaankin muuttumaton 80-luvulta. Kaikkialla leijaili sellainen pieni vanhan huoneen haju, jonka onneksi unohti aika nopeasti. Kylpyhuone oli selvästi päivitetty, mutta remontissa oli panostettu pieniin tyylikkäisiin yksityiskohtiin, kuten tassuammeeseen ja erillisiin kylmä- ja kuumavesihanoihin.

En tiedä, onko hotelli elellyt hiljaiseloa koko korona-ajan, mutta pienissä asioissa oli aistittavissa sellaista unohtuneisuuden henkeä. Esimerkiksi hotellin ulkoseinässä mainostettiin tyylikästä iltapäiväteetä, ja menu vaikutti oikein passelilta sekä itseni että Isakin makuun. Menimme siis respaan aikeissa varata iltapäivätee-elämys. Respassa meille kerrottiin, että iltapäiväteet oli kuitenkin lopetettu täysin jo keväällä 2020 – kukaan ei vaan ollut vaivautunut poistamaan mainosta seinästä! Tällaiset pienet yksityiskohdat lähinnä huvittivat, mutta niiden korjaaminen voisi nostaa koko majoittumiskokemusta huomattavasti (plus pieni freesaus makuuhuoneissa).

Sitten se liettualainen ruoka

Sanotaanko vaikka, että syötyä tuli! Liettualaisen ruoan kulmakiviä vaikuttivat olevan peruna, sianliha, majoneesi ja rasva – että onnea vaan te närästyksestä kärsivät. Tuhti ruoka vatsassa jaksoi ainakin kierrellä keväisessä kaupungissa.

Aamiaiset

Aamiaiset söimme hotellin tunnelmallisessa punaisessa ravintolasalissa. Huoneen hintaan kuuluva aamiainen tilataan listalta, jossa oli vaihtoehtoina englantilainen perinteinen aamiainen, mannermainen aamiainen, liettualainen aamiainen sekä muutamia kansainvälisiä klassikkoja, kuten avocadoleipää, pannukakkuja ja puuroa. Annoksia sai käsittääkseni tilata niin paljon kuin halusi. Isak söi molempina aamuina englantilaisen aamiaisen ja itse kokeilin vähän sitä sun tätä. Suosikkini oli varmaankin haudutettu puuro, jossa oli granaattiomenan siemeniä.

Lounaat

Saavuimme Vilnaan ensimmäisenä päivänä noin kolmen aikoihin iltapäivällä, joten kummallakin oli kiljuva nälkä. Päädyimme siis tyyliin ensimmäiseen mukiinmenevältä vaikuttavaan ruokapaikkaan. Jo ennen sisään astumista arvelimme, että kyseessä on aika turistinen paikka, emmekä erehtyneet. Maistoin aika mitäänsanomattomia perunalettuja majoneesilla ja Isak testasi puolestaan pelmenejä. Jälkiruoaksi jaoimme maailman kummallisimman omenaleivoksen, jossa oli ohut omenapaistospohja ja välissä valtava kasa marenkivaahtoa.

Toisena päivänä ehdimme tehdä hieman etukäteistutkimusta ja päädyimme perheravintolaan, joka oli erikoistunut jo keskiajalta lähtien syötyihin ruokalajeihin. Ravintola oli pääsiäisen aikaan liki täynnä, ja pöydissä oli selkeästi paikallisia viettämässä hieman fiinimpää lounasta.

Isak maistoi majavaa, joka oli koostumukseltaan kuin haudutettua pulled porkia, mutta maultaan enemmän riistamainen ja ”kostean kaislikkoinen”. Itse olin vielä ruokaähkyssä aamiaisesta, joten söin vain puutarhasalaatin ja jaoimme jälkiruoaksi liettualaisen ruisleipäpaistoksen. Se ei muistuttanut ollenkaan mämmiä, vaan kyseessä oli kostean rukiinen paistos, jonka päällä oli hilloa ja marenkia.

Illalliset

Koska ensimmäisen päivän lounas tuli syötyä todella myöhään, siltä illalta jätimme illallisen väliin. Pähkäilimme kovasti, minne suuntaisimme toisena iltana. Erään Youtube-videon innoittamana aloin googlailla Etno Dravas -ketjua, joka tarjoilee perinteisiä liettualaisia ruokia. Vaikka kyseessä on selkeästi turisteille suunnattu paikka, päädyimme paremman idean puutteessa sinne vaikkakin aika skeptisinä. Ilta oli kuitenkin positiivinen kokemus, sillä palvelu oli ripeän ystävällistä, annokset olivat maistuvia ja lasku ei päätä huimannut.

Alkuun testasimme erityisesti oluen kanssa nautittavia leipätikkuja valkosipulijuustokastikkeessa. Tikut olivat täydellisen rapsakoita ja rasvaisia, ja vannotin itselleni tekeväni näitä uudestaan kotona. Väliruoaksi testasimme liettualaista kesäruokaa: kylmää punajuurikeittoa kuumilla perunoilla. Keitto oli mukavan raikas, ja punajuuren ja kefirin maku sulautuivat yllättävän hyvin yhteen. Pääruoaksi otin zeppeliniä, Liettuan kansallisruokaa eli perunamykyä, joka tarjoiltiin pekoni-majoneesikastikkeessa. Isak otti hyväksi havaittuja pelmenejä, jotka niin ikään nautittiin silava-pekonikastikkeen kanssa. Jälkiruokaa ei tuon jälkeen enää mahtunut, mutta testasin kuitenkin vadelma-inkivääriteetä, joka oli kenties parasta koskaan missään maistamaani! Teessä oli siis oikeita vadelmia ja inkiväärikuutioita, ja maku oli juuri täydellisen makea ja kirpsakka yhtä aikaa.

Vilna – mitkä fiilikset?

Olen nyt käynyt kahdesti Vilnassa (lue edellinen postaus täältä), ja molemmilla kerroilla fiilis on sama. Olen melkein kallistumassa sille kannalle, että tämä on suosikkini Baltian pääkaupungeista. Kaupungissa on hieman rapistunutta romantiikkaa, kävellen on helppo ottaa koko paikka haltuun ja turisteja on ollut vähemmän kuin Virossa ja Riiassa. Seuraavalla Liettuan matkalla haluan kuitenkin tutustua muihin kaupunkeihin. Minua kiinnostaisi ainakin Kaunas ja Klaipeda sekä myös kaupunkien ulkopuolella sijaitseva Ristikukkula.

Mitkä ovat omat vinkkisi Vilnaan tai koko Liettuaan?

16 Comments

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
    21 toukokuun, 2022 at 12:15 pm

    Chai Masala teen ystävänä pitääkin kokeilla myös tuollaista teetä. Kuulostaa todella maukkaalta. Minä en ole Liettuassa vielä käynyt, mutta uskoisin etukäteen, että Vilna muodostuisi minunkin suosikikseni Baltian maiden pääkaupungeista. Mitä muuten tuo liettualainen aamiainen piti sisällään?

    Reply
  • Maapalloilija
    22 toukokuun, 2022 at 4:55 pm

    Vilna ei ole tuttu, mutta kiinnostaisi käydä. Kaunasissa olen käynyt yli 10 vuotta sitten, se vaikutti ihan mukavalta paikalta, joskin pieneltä. Silloisella reissulla ei ollut aikaa kovasti olla turistina.

    Reply
  • Anna | Tämä matka -blogi
    23 toukokuun, 2022 at 12:39 pm

    Olen tämän kevään aikana käynyt kahdesti Vilnassa. Tykkään tosi paljon kaupungista. Mutta ei Riika myöskään huono ole – jos siis vertailla täytyy.Sielläki tullut tälle keväälle kahdesti piipahdettua.

    Olen käynyt tuossa ravintolassa, mikä tarjoilee ”keskiaikaista ruokaa”. En tykännyt. En palvelusta, enkä ruuasta. Söin tartar-pihvin ja ankkaa.
    Yhtä paikkaa Vilnassa voisin tosiaankin suositella ja se on Restoranas-Bistro Mykolo 4. Erittäin hyvä palvelu ja ruoka , sekä viehättävä paikka muutenkin sisustuksellisesti.

    Reply
    • Sandra
      4 heinäkuun, 2022 at 11:21 am

      Kiitos vinkistä. Pitää kokeilla tuota seuraavaksi 🙂

      Reply
  • Stacy
    26 toukokuun, 2022 at 1:04 pm

    Vaikea sanoa, mikä on suosikki Baltian pääkaupungeista, mutta ehkä se on Vilna. Jos kestäisin, söisin varmaan pelmeneitä joka päivä. Tässäpä hyvä ohje niitä varten: https://www.youtube.com/watch?v=s6LpUzv-2Ag
    Itsekin tykästyin Vilnan ruokiin. Kalorit palaa nopeasti kaupunkia kierrellessä. Sehän se on, Vilna ei ole kovinkaan kompakti kierreltäväksi.

    Reply
    • Sandra
      4 heinäkuun, 2022 at 11:22 am

      Kiitos ohjeesta, en olekaan niitä koskaan itse tehnyt. 🙂

      Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    27 toukokuun, 2022 at 9:12 am

    Vilnassa olemme käyneet kahdesti, viimeksi kivoissa häissä, joissa ruotsalainen ja liettualainen menivät Vilnassa naimisiin, vaikka Tukholmassa asuvatkin. Ruotsalaisen pojan vanhemmat ovat Suomesta ja äiti Tanskasta ja sulhasen parhaita kavereita Norjasta, joten vieraita oli monesta maasta! Häät kaikkine perinneruokineen oli kyllä kokemus. Tuosta sikäläisestä ruokakulttuurista jäi mieleen mm. häiden jälkeisen aamun aamiainen, jossa siinä missä joku saattaa brunssintapaiselle mieltää juomaksi kuohuvaa, niin täällä oli tarjolla myös ihan viinaa, siis heti aamusta 🙂

    Reply
    • Sandra
      4 heinäkuun, 2022 at 11:23 am

      Huh huh, ei olisi oma vatsalaukku kestänyt! Häät kuulostavat erittäin kivalta kokemukselta 🙂

      Reply
  • Ne Tammelat
    28 toukokuun, 2022 at 10:49 am

    Kiva kuulla hyviä kokemuksia noista LUX-Busseista. Meillä oli viittä vaille reissu suunniteltu Latviaan & Liettuaan, kun en enää muista monesko korona-aalto pisti paikat sulkuun ja muutti suunnitelmamme. Täytyy kyllä hieman perehtyä tuohon ruokavalikoimaan, sianliha ja majoneesi ei ole oma juttu 😀

    Reply
    • Sandra
      4 heinäkuun, 2022 at 11:24 am

      Haha, jep aika raskasta ovat :D. Kävin noissa busseissa myös 2018 ja varsinkin silloin ne vaikuttivat todella kivoilta. Nytkin oikein passeli tapa matkustaa maiden välillä.

      Reply
  • Martta / Martan matkassa
    28 toukokuun, 2022 at 11:51 am

    Molemmat maat vielä käymättä ja etenkin Riika on ollut mielessä pitkään, mutta sitten tuli korona. Mahtavia ruokakuvia! Hävettää ihan myöntää, että itsellle ruoka on yleensä vain polttoainetta ja usein reissussa tulee nälissään mentyä mihin tahansa ravintolan. Huippu idea ottaa tuosta kuitista kuva! Usein tulee otettua kuvia ruoasta ja säästettyä kuitti ”myöhempää tarkoitusta varten”, mutta kuitti joutuu kuitenkin hukkaan ja ravintolan nimi sekä hinnat unohtuvat. Ihanaa kun voi jälleen suunnitella reissuja!

    Reply
    • Sandra
      4 heinäkuun, 2022 at 11:25 am

      Tämä blogi on hyvä alusta taltioida just näitä pieniä juttuja, kuten ruokien hintoja. Voi sitten kymmenen vuoden päästä päivitellä, miten halvalla on päästy.

      Reply
  • Hannele
    28 toukokuun, 2022 at 4:22 pm

    Jo tuon majavan takia kannattaa tämä pistää listalle – siitäkin huolimatta, että en ole varma onko ”kostean kaislikkoinen” kehumis- vai haukkumismielessä arvioitu:)
    Olen se tyyppi, joka haluaa maistaa, jos on jotain erikoista tarjolla. Tosin tuntuu aika raskailta nuo paikalliset sapuskat noin muuten.

    Reply
    • Sandra
      4 heinäkuun, 2022 at 11:26 am

      Tykkään vain kokeilla kaikkea uutta 😀 Ei välttämättä mikään suosikkiliha, mutta tulipahan testattua 😀

      Reply
  • Paula - sateenmuruja
    11 helmikuun, 2023 at 5:52 pm

    Piti tulla kurkkaamaan myös tämä blogitekstisi Vilnasta, koska ihastuin täysin kaupunkiin viime syksyn reissuni jäljiltä. Sattumoisin yritin silloin varata huoneen tuosta Shakespeare hotellista, mutta vanhakaupungin hotellit olivat jonkin tapahtuman vuoksi miltei loppuunmyyty tuolloin. Päädyin sitten uudehkolle Paupyksen alueelle airbnb-kämpään (avain vanhankaupungin ja Uzupiksen kupeessa) ja se oli tosi hyvä tukikohta, suosittelen! P.S. Kaunas oli kanssa kiva, kaupungista saa hyvän tuntuman ihan jo parin päivän visiitillä.

    Reply
    • Sandra
      17 helmikuun, 2023 at 6:16 am

      Voi, kiva kun eksyit tähänkin postaukseen. Tuo uusi alue kuulostaa kanssa loistavalle sijainnille, joten pitää laittaa korvan taakse. Ja kyllä, ensi reissulla pitää lähteä Kaunasiin (vai taipuuko se Kaunakseen??)!

      Reply

Leave a Reply