Australia

Mikä suunta seuraavaksi?

huhtikuu 3, 2015

Nyt tulee täyteen kaksi viikkoa Australiassa, vaikka tuntuu, että olisimme olleet täällä jo vaikka miten kauan. Elämä on näyttänyt sekä hyviä että hieman kurjempia puolia viime aikoina. Eniten ahdistusta on aiheuttanut auton hankinta, josta on muodostumassa odotettua suurempi rahareikä kaikkien siihen tehtävien korjausten kanssa. Toisaalta jos täällä ollaan, auto on lähes välttämätön. Etäisyydet ovat pitkiä, julkinen liikenne vähän sitä sun tätä ja muutenkin auto tuo vapautta ja mahdollistaa spontaanit reissut ympäriinsä.

IMG_4237

Tässä on muutenkin ollut muutama päivä aikaa pohtia yleistä suuntaa elämässä ja sitä, mihin haluamme lähteä seuraavaksi. Samalla olen miettinyt, mihin suuntaan viedä tätä blogia. Aionko pitää tämän pelkästään reissupäiväkirjana ja kertoa matkastani täällä kenguruiden maassa? Vai aionko tuoda tähän jotain muuta sisältöä pelkän Australian lisäksi? Arki tulee auttamattomasti myös täällä vastaan ja tuskin jokaisesta päivästä on mitään mielenkiintoista kerrottavaa. Eikä tämä arjen raportointi pidemmän päälle edes motivoi itseäni kirjoittajana. Enkä usko, että se kiinnostaa loputtomasti myöskään teitä lukijoita, ellei nyt muutamia perheenjäseniä oteta huomioon.

IMG_4242

Täällä ollessa minulla on ollut paljon enemmän aikaa miettiä omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointiani ja sitä, miten pitää sitä yllä reissun päällä. Suomessa erityisesti viimeiset kuukaudet menivät junassa ja töissä istuessa, jolloin oma terveys jäi aika taka-alalle. Tuli nukuttua liian vähän, syötyä miten sattuu, eikä liikunta erityisesti pimeänä loskan kuukausina kiinnostanut läheskään yhtä paljon kuin sohvalla röhnöttäminen. Täällä kuitenkin tilanne on toinen. Minulla on aikaa, vapautta ja mahdollisuuksia panostaa myös tähän osa-alueeseen elämässä. Miten pitää kunnosta huolta matkalla, kun elämä on epäsäännöllistä? Mistä löytää terveelliset ravintolat ja parhaat kahvilat? Mitä erilaisia aktiviteetteja maailmalla voi kokeilla? Mikä vaikutus matkustamisella voi olla omaan henkiseen hyvinvointiin? Miten matkustaminen voi kasvattaa minua ihmisenä?

IMG_4245

Viimeiset päivät olen miettinyt näitä kysymyksiä ja päättänyt tehdä tästä vuodesta sellaisen, että keskityn itseni kehittämiseen näillä eri osa-alueilla. Samalla olen päättänyt tuoda näitä terveellisemmän elämän, hyvinvointimatkailun ja itsensä kehittämisen teemoja blogiin sellaisena pienenä mausteena varsinaisten matkajuttujen lomassa. Jatkossakin tulen kirjoittamaan eri nähtävyyksistä täällä, kertomaan vinkkejäni Australiaan muuttamisesta sekä avautumaan ihan tavallisesta arjestani, mutta tuon mukaan myös pientä ekstraa aiheesta, joka kiinnostaa itseäni ja on tällä hetkellä ajankohtainen niin omassa elämässäni kuin mielestäni myös laajempana matkailun trendinä.

IMG_4250

Ei ole mitään pelkoa, että tämä olisi muuttumassa fitnesstä palvovaksi blogiksi, jossa pian jokainen suupala mitataan ruokavaa’alla ja treenataan verenmaku suussa. Matkailu on edelleen kantava teema kaikessa, Australia pysyy vahvana sisältönä ja tulen edelleen samaan tapaan höpöttelemään ajatuksiani, mutta haluan tuoda juttuihini hieman uudenlaista näkökulmaa. Toivottavasti tämä kiinnostaa myös teitä lukijoita, sillä itseäni tämä innostaa todella paljon.

IMG_4292

Näihin tunnelmiin ja mietteisiin on hyvä lopetella ja toivottaa kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa pääsiäistä!

  • Reply
    laura / to travel is to live
    huhtikuu 3, 2015 at 5:22 am

    Kuulostaa todella mielenkiintoiselta sillä samat asiat on olleet itselläkin mielessä. Reissussa on tähän mennessä tullut syötyä vähän miten sattuu ja liikuntakin on ollut aika vähäistä, mutta ihan viimeaikoina olen herännyt miettimään enemmän omaa hyvinvointia ja toivon että kun palaan loppuvuodesta kotiin, on jotakin muuttunut ja olen löytänyt jonkinlaista tasapainoa ja paremman olon. Matkan aikana olen myös tavannut monta kiinnostavaa ihmistä joiden elämäntavat ja ruokatottumukset ovat inspiroineet (: tsemppiä auton ostoon!

    • Reply
      Sandra
      huhtikuu 3, 2015 at 8:24 am

      Reissussa on helppo “let it go” sekä ruoan että liikunnan suhteen. Olen huomannut täällä, että ruokailuvälit venyy seitsemään tuntiin helposti, kun Suomessa tuli sentään syötyä kohtuullisen säännöllisesti. Liikunta on myös ollut tosi vähäistä. Haluan nyt tsempata itseäni ja tehdä tästä matkasta todellakin time of my life. Toivottavasti tulen terveempänä takaisin 🙂

      Kiitos! Auto on ostettu, mutta hinta todennäköisesti tuplaantuu kaikkien kommervenkkien jälkeen 🙁

  • Reply
    Jerry / Pako Arjesta
    huhtikuu 3, 2015 at 9:49 am

    Hieno juttu, että löysit itsellesi uuden suunnan ja uuden kehitysalueen :)! Tsemppiä siihen!

    • Reply
      Sandra
      huhtikuu 3, 2015 at 2:58 pm

      Kiitos Jerry! 😀

  • Reply
    hennamaria.j
    huhtikuu 3, 2015 at 7:46 pm

    Oikein hyvältä kuulostava suunnitelma, sekä blogin että tulevan suhteen. Pidä arkijututkin mukana, lukija lukee aina Australia-lasien läpi 😉 Jään to-del-la-kin seuraamaan. Kaikkea hyvää teille!

    • Reply
      Sandra
      huhtikuu 4, 2015 at 2:04 am

      Voi kiitos kommentistasi! Tulipa hyvä mieli, kun aamulla heräsin täällä ja luin tekstisi. Juuri tuollaiset kommentit ovat tämän homman suola :). Kaikkea hyvää myös sinulle!

  • Reply
    Maikku
    huhtikuu 7, 2015 at 10:34 pm

    Moikka 🙂

    törmäsin blogiisi ihan sattumalta ja se inspiroi mua valtavasti! Oon itse kanssa ollut oravanpyörässä jo pidempään ja harkitsen, millaisen radikaalin muutoksen tekisin, Australia kanssa mietteissä!

    Haluaisin kysyä, jouduitko irtisanoutumaan töistä vai onnistuiko muunlainen järjestely? 🙂 Itseä mietityttää eniten turvallisesta elämästä luopuminen ja etenkin noi työkuviot!

    • Reply
      Sandra
      huhtikuu 8, 2015 at 10:55 am

      Moikka! Voi kiitos! Kiva kuulla, että muut ovat vastaavassa elämäntilanteessa. Itse mietin kanssa monta vuotta, mitä tekisin elämälläni. Jotenkin vuosien kautta ajatus ulkomaille lähtemisestä alkoi muovautua mielessä, ja sitten kun tuli tilaisuus lähteä, päätimme niin tehdä. Jännitin tietenkin kauheasti, mitä töissä sanottaisiin, mutta esimies oli tosi kannustava. Sain palkatonta virkavapaata ja hyvät suositukset, joten kävi paremmin kuin hyvin. Pieni turvaverkko on siis Suomessa edelleen olemassa.

      Näin jälkeenpäin täytyy sanoa, että oman pään sisällä oli kaikista suurimmat esteet. Jos olisin vielä siirtänyt lähtöä, en usko, että koskaan olisi tullut riittävän hyvä hetki. Kun vain rohkeasti avaa suunsa ja kertoo ajatuksistaan ja mitä haluaisi tehdä, yllättävästi ihmiset haluavat auttaa ja kannustaa. Ja jos on niitä, jotka eivät halua, viitsitkö edes hirveästi välittää sellaisten ihmisten mielipiteistä. Kun on tehnyt päätöksen, asiat alkavat muovautua itsestään eteenpäin.

      Epävarmempaa elämä toki on näin. Ei ole säännöllistä palkkaa ja saa tapella, että saa elämän alkuun täällä. Parasta on kuitenkin tunne, että olet itse vastuussa omasta elämästäsi ja elät sen mukaan, mitä itse valitsit tehdä. Tsemppiä mietintöihisi ja toivottavasti kaikki loksahtaa haluamallasi tavalla kohdalleen. Olisi kiva, jos johonkin ratkaisuun päädyt, että tulet kertomaan siitä sitten aikanaan 🙂

Leave a Reply