Menu
Australia

Elämäni paras ja kamalin hostelli

Olen viimeisen kymmenen kuukauden aikana nähnyt vaikka minkälaista hostellia siisteistä boutique-lukaaleista törkyisiin bilehostelleihin, jossa käytetään avoimesti huumeita eikä lattialta löydy yhtään kohtaa, jossa ei olisi laukkuja tai likaisia vaatteita. Olikin sattuma, että saman vuorokauden sisälle sattui sekä kenties tähänastisen elämäni hienoin hostelli että kurjin luukku. Kontrasti näiden kahden välillä on valtava. Tämä reppureissaaja ei enää pienestä hetkahda, mutta tällä kertaa piti kerran hieraista silmiään ja ihmetellä, mistä oikein löysin itseni.

Paremmassa paikassa omistaja otti iltakymmenen jälkeen lämpimästi vastaan, esitteli koko talon ja etsi minulle aamiaistarvikkeita, kun kaikki Hobartin ruokakaupat olivat jo ehtineet sulkea ovensa ja minun piti olla jo ennen seitsemää aamulla valmiina. Ilmaista ruokaa oli vaikka millä mitalla ja jääkaapista löytyi ilmaisen ruoan hyllyltä jopa pullollinen yli 50 euroa maksavaa samppanjaa! Hostelli oli rakennettu vanhaan taloon, joka oli kunnostettu rakennuksen ikää kunnioittaen. Tuntui kuin olisin yöpynyt jonkun kotona ja olisin mielelläni viihtynyt paikassa paljon pidempään istuen nojatuoleilla isojen ikkunoiden edessä tai leikkien puutarhassa omistajan koirien kanssa. Omistaja jopa näytti, missä hän itse nukkui ja kehotti vain koputtamaan oveen, mikäli yön aikana tulisi jotain ongelmaa tai kysyttävää. Tuntui, että olin todella tervetullut, vaikka olin ottanut halvimman mahdollisimman sängyn. Kyseessä oli Montacute Boutique Bunkhouse.

IMG_5813

IMG_5815

IMG_5817

IMG_5819

IMG_5822

IMG_5823

IMG_5826

IMG_5827

IMG_5829

IMG_5830

IMG_5831

Valitettavasti minulla ei ollut kovinkaan paljon aikaa nauttia hostellin huoneista ja pienistä sisustuksellisista yksityiskohdista, mutta en malttanut mennä illalla heti nukkumaan. Keitin teetä, istuin takkatulen ääressä olohuoneessa ja katselin, miten laaja valikoima kirjoja ja pelejä asukkailla oli lainattavissa. Ihastelin shakkilautaa, kukkaruukkuja, tauluja ja antiikkisia huonekaluja. Tunnelma oli aivan täydellinen ja tulisin koska tahansa paikkaan uudestaan. Voin lämpimästi suositella paikkaa enkä yhtään ihmettele, miksi Montacute on saanut Tripadvisorissa täydet viiden tähden arvostelut.

Seuraavan yön vietinkin sitten aivan toisenlaisessa ympäristössä. Poissa olivat kauniit yksityiskohdat, mukavat sängyt, puulattiat, siisti keittiö ja lämmin tunnelma. Olimme keskellä pientä kylää, jossa asui noin 150 asukasta. Kun lähestyimme majoituspaikkaa, en aluksi voinut uskoa, että yövymme siellä. Pelkoni kuitenkin toteutui ja kaarsimme pellistä rakennetun vajan pihaan, jossa meitä tervehti kasa lautoja ja betonilattia. Seinän ja katon välissä oli pään mentävä aukko, joten viileä Tasmanian yöilma pääsi kulkemaan sisätiloissa yhdessä yöllisten ötököiden kanssa. Oleskelutilan lattialla oli kasa märkiä petivaatteita, jotka oli nostettu pesukoneesta likaiselle betonilattialle. Onnekkaimmat saivat kaapista käteensä kuivahkot lakanat ja saimme käskyn mennä petaamaan sänkymme. En ole ikinä nähnyt niin ohutta patjaa kuin kerrossängyssäni oli. Kaiken lisäksi patjalla oli jotain epämääräisiä tahroja, joista osa oli vielä märkiä! En ole varmaan koskaan nukkunut niin epämukavassa sängyssä, joka kaiken lisäksi nitisi ja natisi pienimmästäkin käännähdyksestä.

IMG_5995

IMG_5993

IMG_5992

IMG_5991

Jaoimme pienen keittiön 18 ihmisen kesken. Meillä oli yksi tiskiallas ja yksi hella, ei mikroa, yksi paistinpannu ja kaksi kattilaa. Vessoja oli kaksi, samoin suihkuja, mutta niistä toisen ovi ei mennyt lukkoon. Tiskialtaassa odotti elävä torakka, joka makoili revityn rätin päällä ja jääkaapissa oli edellisiltä majoittuneilta jääneitä homeisia makkaroita. Netti ei tietenkään toiminut sisällä, mutta kun kiipesin läheiselle niitylle, sain Optuksella pari palkkia signaalia. Olin siis kunnon retkeilyelämän ytimessä ja oli aika siirtää selviytymismoodi päälle. Itse olin onnekseni elänyt farmioloissa kolme ja puoli kuukautta, eikä tämä parin yön eräasumus tuntunut mahdottomalta. Loppujen lopuksi paikka oli sentään piirun verran kodikkaampi kuin farmi, mutta ei se mitenkään täyttänyt hostellin kriteereitä. Sääliksi kävi Sydneyssä ja Melbournessa elämänsä asuneita australialaisia, jotka olivat silminnähden järkyttyneitä. Onneksi kaikki suhtautuivat kokemukseen huumorilla, ottivat kuvia, vitsailivat ja yrittivät kaikin puolin ottaa kokemuksesta positiiviset puolet irti.

IMG_5990

IMG_5989

IMG_5988 (1)

IMG_5987

Luulen, että jokunen matkabloggaajakollega (ja varmaan moni muukin) järkyttyisi, jos joutuisi yöpymään ylläolevan kuvien kaltaisessa paikassa (ja kyllä, puhun muun muassa sinusta Jerry ;)). Onneksi ei tarvinnut viettää tuolla kuin pari yötä ja olin iloinen, kun bussimme huristi eteenpäin.

Aika järkyttävä, eikö? Onko teillä kamalia hostellikokemuksia tai vaihtoehtoisesti mielessä jotain todella loistavaa paikkaa, joka on jäänyt positiivisesti mieleen?

12 Comments

  • Jerry / Pako Arjesta
    8 tammikuun, 2016 at 1:49 pm

    Ylläri ylläri, että minut mainittiin xD! Jos nyt lähdetään ensin siitä, etten luultavasti yöpyisi edes maailman hienoimmassa hostellissa (ei millään pahalla, mutta se on fakta), joten arvaa vain nukkuisinko sekuntiakaan tuossa jälkimmäisessä läävässä :P? Ihan oikeasti mieluummin varmaankin viettäisin yöni valveilla ulkosalla, jos ihan rehellisiä ollaan :D. Mutta hienoa, ettei muut ole tällaisia nössöjä! Aikamoisia kokemuksia pääset varmasti kokemaan tuolla :).

    Reply
    • Sandra
      8 tammikuun, 2016 at 8:58 pm

      Mulle tuli niin sut mieleen, kun kirjoitin tätä juttua ja taisi osua ja upota :D! Onneksi otit tuon maininnan huumorilla, sillä se ei ollut mitenkään pahassa mielessä sanottu. Ja ymmärrän täysin, että kun kerran menet lomalle, haluat tehdä kaiken viimeisen päälle laadukkaasti. Tekisin niin itsekin, jos olisin samassa tilanteessa. Oli tuo aikamoinen läävä, mutta jollain ihmeen kaupalla sitä on jo karaistunut aikalailla, niin pystyy sietämään vaikka mitä. Kyseessä oli siis Tasmanian retkeen kuuluva majoitus, johon en päässyt itse vaikuttamaan. En olisi toki itse kuvien perusteella majoittunut tuolla.

      Reply
      • Jerry / Pako Arjesta
        9 tammikuun, 2016 at 8:52 am

        Tosiaankin osui ja upposi :P. Ei pelkoa, en ota tuollaista todellakaan pahalla, koska tottahan se on xD. Kuulisitpa vain millaista kommenttia saan aina businessluokista, Groteskista ja luksuksesta, kun nähdään matkabloggaajien kanssa :P. Mutta kaikenlaiselle matkailulle on oma aikansa ja paikkansa :). Eli on mahtavaa, että olet karaistanut itseäsi tällä pidempään kestäneellä reissullasi!

        Reply
        • Sandra
          11 tammikuun, 2016 at 9:14 am

          Juu, saattavat kyllä heittää huulta jonkinverran, mutta hyvä jos osaat nauraa itsellesi. 🙂

          Reply
  • katareissaa
    8 tammikuun, 2016 at 5:03 pm

    Aika kontrasti näiden kahden paikan välillä hei! Kaikennäköisissä paikoissa sitä on itekin tullut yövyttyä, mutta toi jälkimmäinen vaikuttaa kieltämättä aika järkyttävälle. Mut ihan oikee meininki, että huumorilla sitä selviää ja jälkeenpäinhän noista vähemmän ihanista kokemuksista syntyy ne kaikista mehukkaimmat tarinat 🙂

    Reply
    • Sandra
      8 tammikuun, 2016 at 8:54 pm

      Juu, ja ihan mukavaa oli toisaalta herätä aamulla vuorten keskellä ja mennä läheiseen peilityyneen järveen uimaan. Ja kun tuolla oli vaan pari yötä, niin ei se niin paha ollut sitten. Hyviä juttuja oli myös ulkona oleva barbeque, jossa sitten grillailtiin illalla ja höpistiin kaikkea maan ja taivaan väliltä.

      Reply
  • Meri / Syö Matkusta Rakasta
    8 tammikuun, 2016 at 7:45 pm

    Hyi hitto miltä toi toka näyttää… Täällä Kiinassa on ollut tosi hyvät hostellit, oon ihan yllättynyt tasosta ja hinta-laatusuhteesta.

    Reply
    • Sandra
      8 tammikuun, 2016 at 8:52 pm

      Aa, kiva kuulla! Olisin itsekin vähän epäillyt Kiinan hostelleja, mutta kiva kuulla, että ovat olleet ok.

      Reply
  • Sunna
    9 tammikuun, 2016 at 5:37 pm

    Usch, tuo jälkimmäinen kyllä näyttää ihan kamalalta, ja sitä varmasti olikin! Tuollaisiin kaatopaikkoihin aina vain jotenkin päätyy nukkumaan, kun ei jaksa käyttää energiaa majapaikan hakemiseen. Itse valitettavasti pilasin parin vuoden takaisen Amsterdamin reissuni surkeilla hostelleilla: ensimmäinen oli tosi tunkkainen makuusali, josta loppui ilma, kun kymmenen jätkää veteli sikeitä ja hikoili ilmastoimattomassa huoneessa, ja seuraava oli vain kerta kaikkiaan niin rähjäinen ja likainen, että meinasi minultakin jopa itku päästä, vaikka törkyhippi ja partiolainen olenkin. Inhottavaa törkyhostelleissa on käydä suihkussa, kun koko kylppäri on ihan täynnä jotain mönjää ja haisee. Pahinta oli, kun nelikymppinen budipää tunki keskellä yötä sänkyyni ja alkoi kopeloida…

    Toivottavasti et joudu enää mörskähostelliin reissuillasi! 🙂 Onneksi hostellivalinnan jaloa taitoakin voi oppia… ehkä.

    Reply
    • Sandra
      11 tammikuun, 2016 at 9:17 am

      Huh, aikamoinen tuo sun Amsterdamin kokemus! Ahdistelua en ole onneksi joutunut koskaan kokemaan. Joskus oma hostellivalunta ei ole osunut nappiin ja joskus on ihan tarkoituksella valinnut kaupungin halvimman paikan. Tuo paikka oli kuitenkin kiertoajeluun kuuluva majoitus, joten tällä kertaa en ollut itse valitsemassa.

      Reply
  • Noora
    9 tammikuun, 2016 at 9:10 pm

    Huh, aikamoinen paikka tuo jälkimmäinen ”hostelli” ja varmasti entistä suurempi kontrasti, kun edellinen kokemus oli noin mahtava! Mä olen viettänyt hostelleissa yön jos toisenkin, ja yleisesti ne on mun mielestä mainettaan parempia paikkoja. Toki aina niitä poikkeuksiakin löytyy. Perustaso ei tarvitse olla kovin kummoinen, sillä yleensä käyn hostellissa vain nukkumassa. Puhtaus on kuitenkin silti asia, josta en mielellään tingi. Sinänsä onneksi tuo hostelli ei ollut sun oma valinta, olosuhteiden pakosta tuollainen ei ainakaan itseä harmittaisi ehkä niin paljon kuin jos se olisi oma valinta. Mun kaikkein karmein yöpymiskokemus on itse asiassa hotellista (!) Lontoosta. Tai no, siellä taidetaan hotelliksi kutsua vähän mitä tahansa mörskää. Oltiin paikassa reissun pari viimeistä yötä, koska ensimmäisessä ei tilaa ollut koko reissun ajaksi. Lähinnä otettiin joku edullinen paikka hyvällä sijainnilla. Paikka oli varmaan jonkun perheen/suvun pitämä pieni hotelli rakennuksessa, joka oli hyvin englantilainen omakotitalo. Palvelu oli sinänsä ok ja huone myöskin. Ainoastaan vessan kanssa oli ongelmia. Se oli tehty nähtävästi huoneen vaatekaappiin ja suihkun takia ihan homeessa koko loukko. Lattia tulvi ym. Kaikkein pahinta oli kumminkin se, että joku hotelliväestä oli käynyt huonesiivouksen yhteydessä syömässä meidän eväitä! Kaverin yöpöydälle jättämästä limsasta oli juotu melkein kaikki. Sen lisäksi meidän pullista/leivistä, jotka oli jätetty suljettuihin pusseihin yöpöydälle, oltiin syöty osa. Meillä oli niin kiire lennolle, ettei ehditty sen enempää tapella tämän käytöksen takia (mutta oikeasti, kuka _kehtaa_ syödä vieraiden eväitä, joita ei oltu mitenkään selkeästi jätetty tarjolle…) vaan jätettiin jälkeemme pieni yllätys. Kun kerran tuolle jollekin ahneelle maittoi meidän limsat, huoneeseen jäi yöpöydille pari limsapulloa, joiden sisällä oli vähän muutakin kuin limua 🙂

    Reply
    • Sandra
      11 tammikuun, 2016 at 9:21 am

      Ihan oikein jättää tuollainen yllätys, hyvä kun teiltä löytyi pokkaa! Aika törkeää kyllä syödä toisten eväitä, kun varmasti arvaavat, että te kyllä huomaatte… Mulla on kanssa yksi ällö motellikokemus. Kaikkialla haisi vanhan miehen panopartavesi ja lakanat oli varmasti ollut samat 70-luvulta lähtien. Iuh!

      Reply

Leave a Reply