Kun pääsin opiskelemaan Tampereelle journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaan, en olisi voinut olla iloisempi. Poukkoilevassa elämässäni alkaisi uusi vaihe, kun vihdoinkin minun olisi ”pakko” asettua yhteen paikkaan ainakin seuraaviksi vuosiksi. Aika näyttää, miten maltan tässä tavoitteessani. Jos siellä ruudun toisella puolella on joku, joka on harkinnut kanssa journalistiikan opiskelua erityisesti Tampereen yliopistossa, kenties tästä postauksesta on sinulle hyötyä. Itselläni on tosin käynnissä vasta ensimmäisen vuoden syksy, joten hirveän syvällisesti en osaa vielä aiheesta kertoa. Osaan kuitenkin vastata kysymyksiin pääsykokeista ja päällimmäisistä fiiliksistä.
Missä journalistiikka ja viestintää voi opiskella yliopistotasolla?
Voit opiskella viestintää Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sekä journalistiikkaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistossa. Helsingissä opiskellaan luentomaisemmin viestinnän eri teorioita, kun taas esimerkiksi Tampereella mennään enemmän tiede ja käytäntö käsi kädessä. Itse päädyin valitsemaan Tampereen ykköskohteekseni erityisesti tästä syystä. Itsellänihän on jo yksi tutkinto, ja halusin oppia myös ihan käytännössä, miten journalistista työtä tehdään. Toinen, mikä vaikutti Tampereen puolesta, on Tampereen yliopiston vapaa sivuaineoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että voin viestinnän lisäksi lukea muutamaa poikkeusta lukuunottamatta mitä tahansa muuta.
Mihin Tampereen yliopiston journalistiikkaopinnoissa voi erikoistua?
Tällä hetkellä opiskelijat voivat opiskella varsinaista journalistista linjaa (eli sitä, jossa pääpaino on kirjoittamisessa), sitten puheviestinnän linjaa ja kuvaviestinnän linjaa. Erikoistuminen näihin vaikuttaa jo siihen, mitä kaikkia tehtäviä pääsykokeessa teet. Näiden lisäksi on vielä media- ja kulttuuritutkimuksen opintokokonaisuus. Itse opiskelen journalistisella linjalla, joka valmentaa erityisesti kirjoittavaksi toimittajaksi. Huomioi, että tämä on tämänhetkinen tilanne ja ensi vuoden alussa Tampereen yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Teknillinen yliopisto yhdistyvät, jolloin koulutusohjelmiin saattaa tulla muutoksia.
Millaiset olivat pääsykokeet?
Itse suoritin pääsykokeessa Mediayhteiskunta-kirjan, josta tuli muutamia sananselitystehtäviä. Tämän lisäksi luettavaksi sai kolme tieteellistä artikkelia, joista tuli myös kysymyksiä. Luin Mediayhteiskunta-kirjan todella hyvin, mutta kokeen pääpaino tuntui olevan artikkeleissa ja soveltavissa tehtävissä. Kokeessa jaettiin myös materiaalia, jonka pohjalta kirjoitin blogitekstin sekä tein kuvituksen uutisartikkeliin.
Mielestäni pääsykokeet olivat helpommat kuin aikoinaan kauppatieteisiin. En ollut katsonut ollenkaan aiempia koetehtäviä, joten pasmat menivät hieman sekaisin, kun jouduinkin kokeessa piirtämään. En kuitenkaan miettinyt asiaa liikaa, yritin vain parhaani ja se riitti. Pääsin sisään ensimmäisellä yrittämällä.
Huom! Pääsin itse opiskelemaan jo viime vuonna, ja tämän vuoden pääsykokeissa ei ollut enää kuin tieteellisiä artikkeleja.
Millainen on journalistiikan ainejärjestö?
Ainejärjestö koostuu saman alan opiskelijoista, ja sen tehtävänä on ajaa opiskelijoiden etua ja järjestää tapahtumia. Tampereella journalistiikan ainejärjestö on nimeltään Vostok, ja sen jäsenet tunnistaa räikeän oranssisista haalareista. Nyt alkajaiseksi tapahtumaa on riittänyt. On ollut kaupunkisuunnistusta, lautapeli-iltoja, eri kaupunginosiin tutustumista, fuksiaiset, liikuntatapahtumia, Docventures-dokumentti-iltoja ja vaikka mitä. Itse luonnollisesti vertaan kaikkea vähän aiempaan kauppatieteelliseen meininkiin, eikä tietenkään nykyisellä ainejärjestöllä ole aivan kauppatieteellisen resursseja. Ihmiset tuntuvat kuitenkin mukavilta ja erityisesti tuutorit ovat olleet todella ihania. Ja tämä jos mikä on tärkeintä.
Millaisia ovat journalistiikan opiskelijat?
Naiset ovat aika yliedustettuina tässä joukossa. Valtaosa on alle 25-vuotiaita, mutta meidän porukassamme on vain muutama kevään ylioppilas. Vanhimmat taitavat olla kolmenkymmenen hujakoilla. Joukkoon mahtuu aika tiedostavaa porukkaa, joka on kiinnostunut monesta eri jutusta. Esittelyissä melkein jokaista yhdisti lause: ”olen aina ollut vähän kiinnostunut kaikesta ja tykännyt kirjoittamisesta, joten päädyin tänne”.
Millaisia ovat koulupäivät?
Yliopistoa ei itseasiassa saisi kutsua kouluksi, mutta menköön nyt. Itselläni on tällä hetkellä todella väljä aikataulu, sillä teen töitä opintojen ohessa ja olen saanut joitakin kursseja hyväksiluettua. Itselläni on tällä hetkellä käynnissä seuraavanlaiset kurssit:
Maanantaisin käyn kurssilla (12 – 14), jossa käsitellään journalismin tutkimusta. Saamme joka viikko luettavaksi tieteellisen artikkelin, jota analysoimme ensin ryhmän kanssa omalla ajalla ja teemme siitä esityksen seuraaksi kerraksi. Käymme läpi tieteellisten artikkelien rakennetta, lähdeviittauskäytäntöjä, argumentaatiota ja tieteellisen tutkimuksen perusteita.
Tiistaisin (9 – 12) käyn journalistisen kielen kurssilla, jossa käymme tällä hetkellä läpi oikeinkirjoitus- ja pilkkusääntöjä. Tarkoituksena on hioa oikeinkirjoitus vielä korkeammalle tasolle kuin lukiossa.
Torstaisin (8 – 12) käyn asiantuntijan puheviestinnän ja vuorovaikutuksen kurssilla, jossa harjoittelemme esiintymistä, kuuntelemista, palautteen antoa ja muita vastaavia puheviestintätilanteita. Kurssi ”huipentuu” ryhmän kanssa pidettävään videoitavaan esitykseen.
Torstaina on myös journalistiikan perusteet -kurssi (12 – 14). Tällä kurssilla joka kerralla on oma teema, johon perehdymme ennen luentoja etukäteismateriaalilla. Luennolla meille esiintyy tietyn teeman ympäriltä kaksi ammattilaista (joko tiedemaailman tai käytännön puolelta), jotka kertovat jostakin nykyjournalismia koskettavasta asiasta. Luentojen jälkeen kirjoitamme lyhyen blogitekstin aiheesta. Esimerkiksi tämän viikon aiheena on journalistien kokema uhkailu ja häirintä.
Käyn lisäksi tietotekniikan kurssia, jota suoritan itsenäisesti.
Käynnissä on myös orientoivat opinnot, johon kuuluu sekä yhteisiä luentoja, oman opintosuunnitelman tekeminen sekä keskustelu oman ohjaavan opettajan kanssa.
Olen jo käynyt toimittajan tieto- ja viestintätekniikkaopinnot, jotka koostuivat pääasiassa harjoitustoimituksen pelisäännöistä sekä oman portfoliosivun luomisesta verkkoon.
Mitä muuta kannattaa opiskella?
Ollakseen toimittaja ei tietenkään tarvitse käydä journalismin opintoja. Tärkeää onkin ymmärtää syvällisemmin myös jostain muusta kuin juttujen tekemisestä. Itse aion opiskella politiikan tutkimusta sivuaineena ja minullahan on lisäksi vielä kauppatieteellinen tutkinto olemassa. Jotkut ryhmässäni suunnittelevat opiskelevansa kirjallisuustiedettä tai psykologiaa.
Yllättikö mikään?
Ensinnäkin yllätyin siitä, miten hienot mahdollisuudet Tampereen yliopistossa on harjoitella juttujen tekoa. Meillä on oma harjoitustoimitus, josta löytyy kaikki samanlaiset tilat kuin tavallisesta toimituksessakin. Meiltä löytyy myös oma radioasema ja tv-studio. Tampereen yliopisto on ainakin omien sanojensa mukaan Pohjoismaiden vanhin toimittajakoulutusta tarjoava instituutio. Perinteet näkyvät kyllä tietynlaisena ylpeytenä koulutusalaa kohtaan.
Toinen yllättävä juttu oli se, että yhtäkään kirjaa ei ole tarvinnut vielä lukea. Muistan, kun kauppatieteissä heti aluksi iskettiin paksut laskentatoimen ja markkinoinnin kirjat käteen ja sanottiin, että lue noi. Sen lisäksi oli kansantaloustieteen peruskurssin kaaviot ja työläs tilastotieteen kurssi. Siinä sitä sitten ihmeteltiin satojen sivujen uumenissa, mikä tässä nyt on oleellista. Journalismin puolella tuntuu siltä, että täällä opitaan tekemällä, harjoittelemalla oikeaa työtä varten ja ryhmätöillä.
Tähän mennessä olen tykännyt kovasti, mutta kuten sanoin, vielä on aikaista sanoa tämän enempää.
Heräsikö kiinnostus opiskelemaan journalistiikkaa ja viestintää yliopistoon? Jos jäi vielä jotain kysymyksiä, vastailen mielelläni mihin vain osaan.
2 Comments
Sisko / Hieman_vino
29 syyskuun, 2018 at 9:29 amItse olen aina luullut, että yliopistot ovat kaikki kirjapainotteisia, eikä niissä pärjää jos ei jaksa lukea hirveää määrää kirjoja! Kiva huomata että olen ollut väärässä. Tämä on nimittäin syy, miksi olen jättänyt hakematta yliopistoon, vaikka uskoisin muuten siellä pärjääväni.
Toivottavasti koulu jatkuu tuollaisena! 🙂
Ps. Toivottavasti kirjoitat jatkossakin koulukuulumisia. 🙂
Sandra
6 lokakuun, 2018 at 6:51 amKiitos, kiva kuulla että kouluaiheet kiinnostavat. Ei ole vielä tarvinnut lukea yhtäkään kirjaa, joten hyvä homma 🙂