Suomi

Retkellä Suomessa: Helvetinjärven kansallispuisto

toukokuu 20, 2017

Jo monen vuoden ajan retkeni ovat lähtökohtaisesti suuntautuneet jonnekin muualle kuin omille kotikonnuille. Mitä kauemmas olen päässyt, sen parempi. Onko se iän tuoma kiinnostus omia juuria kohtaan, muutama vuosi sitten herännyt innostus retkeilyyn luonnossa vai Australian synnyttämä kaipuu suomalaisen metsän pariin vai mikä, mutta tänä kesänä olen päättänyt omistaa enemmän aikaa lähimatkailuun. Tunnistaako kukaan muu vastaavaa halua itsessään? Olenko ainoa ajatuksissani vai onko retkeilyn suosio lisääntynyt viime vuosina?

Pirkanmaalla, josta olen kotoisin, on kaksi kansallispuistoa, Seitseminen ja Helvetinjärvi. Näistä Helvetinjärvi sijaitsee vain noin 40 minuutin ajomatkan päässä omasta lapsuudenkodistani, joten pakkasin eväät autoon ja hurautin Ruoveden ohi kohti Kankimäen pysäköintialuetta. Kansallispuiston alueella on myös kaksi muuta pysäköintipaikkaa, mutta Kankimäellä pääsee nauttimaan kahvit ja vaikka paikallisen yrittäjän strutsi- tai villisikaburgerit tunnelmallisesta Helvetin Portin ravintolasta (auki 1.6 alkaen päivittäin, toukokuussa vain viikonloppuisin). Strutsi- ja villisikafarmi sijaitsee muuten vain noin 500 metrin päässä pysäköintialueesta, joten esimerkiksi lapsiperheille voi olla kiinnostavaa pysähtyä ihmettelemään hieman eksoottisempia eläimiä. Pysäköintipaikalla sijaitsee sitten se varsinainen portti Helvettiin, josta on hyvä aloittaa päivän retkeily.

Luonnonpuiston alueella voi tehdä erimittaisia kävelylenkkejä, mutta ajan puutteen vuoksi itse tein vain noin neljän kilometrin mittaisen Helvetistä itään -kierroksen. Lenkin aikana maasto vaihtelee mukavasti sammaleisista purojen täyttämästä metsistä jylhiin kalliorotkoihin ja suoalueisiin. Eipä ihme, että jopa Akseli Gallen-Kallela tuli aikanaan ihailemaan samaisia maisemia. Varjoisessa paikassa törmäsin jopa vielä täysin jäässä olevaan kallioon. Vaikka Australian luonto sykähdytti kauneudellaan useaan otteeseen, on Suomenkin luonnossa oma taikansa. Metsä tarjosi täydellisen paikan rauhoittumiselle ja mikä parasta, en törmännyt lenkilläni yhteenkään toiseen ihmiseen. Kuvitelkaa, millaista on kävellä näissä maisemissa täysin yksin seuranaan vain visertävät linnut ja humisevat männyt! Voiko olla parempaa! Kävelylenkki olikin hyvin meditatiivinen kokemus, kun rauhan ja hiljaisuuden olotila siirtyi ulkoisesta ympäristöstä osaksi myös sisäistä mielentilaani.

Pysähdyin Helvetinkolun päivätuvalle lounaalle. Paikalla on hyvät tulentekovälineet, laituri ja tunnelmallinen vanha päivätupa, jonka vieraskirjaan voi jättää terveisensa seuraaville retkeilijöille. Olin jo melkein rohkaisemassa itseäni menemään uimaan, kunnes näin epämääräisiä liikkuviä möhkäleitä vedessä. Tarkempi tarkastelu paljasti möhkäleet sammakoiksi, joita oli sen verran kiitettävä määrä, että jäi uinnit toiseen kertaan. Joka tapauksessa aivan ihana paikka, jossa olisi viettänyt mielellään pidempään. Alueella on myös hyvät tulentekomahdollisuudet sekä laituri, josta halukkaat voivat hypätä sinne sammakoiden sekaan.

Omalla kohdallani retkeilyharrastus on sen verran alkutekijöissään ainakin näin Suomessa, että en ole vielä koskaan yöpynyt ulkona. Tänä kesänä aion tehdä siihen poikkeuksen, ja hyvin todennäköisesti paikakseni valikoituu silloinkin Helvetinjärven kansallispuisto. Rehellisesti sanottuna yksin teltassa nukkuminen luonnon keskellä vähän jännittää, mutta olen päättänyt tänä kesänä tehdä aktiivisesti asioita, jotka pelottavat tai jännittävät.

Mutta jännityksestä, pelosta ja rohkeudesta lisää toisella kertaa…

Jos muitakin kiinnostaa nukkua yö ulkona, ehkä lisäpontta siihen saa 17.6 järjestettävästä Nuku yö ulkona -tapahtumasta.

Helvetinjärvestä lisätietoja: www.luontoon.fi/helvetinjarvi

Ravintola Helvetin Portti: helvetinportti.fi

  • Reply
    Riikka
    toukokuu 21, 2017 at 10:40 pm

    Kiinnostava postaus, me käytii pari vuotta sit Pyhä-häkin kansallispuistossa. Ja sielä ilmeisesti karhu oli lähistöllä, kun oli mustia karvoja (ei koiran) ja sellaista ihmeellistä murinaa. Vähä jäi kammo noihin kansallispuistoihin ja metsiin, mutta upeita kuvia!

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 22, 2017 at 10:25 am

      Itsellänikin tuli pari kertaa mieleen, että mitä jos karhu tulee vastaan ja olen tyyliin yksin koko kansallispuistossa. Yritin tömistellä mahdollisimman äänekkäästi. 😀

  • Reply
    Suunnaton
    toukokuu 21, 2017 at 10:55 pm

    Mä luulen, että retkeily alkaa olla nyt trendikästä. Varmaan liittyy tähä terveellisen elämäntavan ihannointiin? Tai sitten vaan retkeily kuuluu tähän ikään, kun teiniangstit on jo kaukana ja etenkin pienten lasten kanssa halutaan ulkoilla 😀

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 22, 2017 at 10:26 am

      Mun mielestä kanssa sen trendikkyys on noussut viime vuosina. Ainahan täällä on ollut ns. eräjormia ja partiolaisia, mutta en ainakaan omasta lähipiiristä muista, että tämä olisi ollut ns. jokaperheen harrastus.

  • Reply
    Kohteena maailma / Rami
    toukokuu 21, 2017 at 11:35 pm

    Itse olen innostunut toden teolla retkeilystä viime vuosina ja kunnianhimoinen tavoitteeni onkin kiertää kaikki Suomen kansallispuistot. Itse kävin tällä viikolla kolmessa kansallispuistossa työreissujen ohella ja voin sanoa, että parempaa rentoutumista tiukkojen työpäivien jälkeen ei voinut kuvitellakaan!

    Koska huomasin tavoitteesi nostaa lähimatkailua kunniaan, niin heitin sinulle sopivan haasteen! Toivottavasti osallistut ja jatkat omalta osaltasi haastetta eteenpäin: http://kohteenamaailma.fi/kotimaa/kansallispuistot-tutuiksi/

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 22, 2017 at 10:28 am

      Kiitos Rami! Loistava haaste! Ei ole parempaa paikkaa rentoutumiseen todellakaan!

  • Reply
    Anna | Muuttolintu.com
    toukokuu 22, 2017 at 1:44 am

    Ihan täysin samat fiilikset, Australian luonto jaksaa sykähdyttää edelleen, mutta silti myös Suomen metsien fiilistä ja tuoksua on ikävä. Kun on lapsuuden viettänýt ympäri metiköitä kirmaten niin on ne Suomen metsät vaan jotenkin sieluun tatuoitu <3 Ja vasta Australian vuosien myötä myös itsellä on noussut innostus retkeilyyn. Taitaa se suomiretkeily olla nyt aika trendikästäkin, ja hyvä niin! Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan 🙂 Itse oon viettänyt vasta sen yhden yön vaelluksella, mutta niitä tulee varmasti paljon lisää. Tää kuulostaa kivalta paikalta, ja villisikaburgeri käpöttelyn päätteeksi kelpaisi myös!

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 22, 2017 at 10:31 am

      Ennen ei tullut arvostettua oikein näitä lähiseutuja ja “tylsiä” metsiä, mutta kai se Australia on saanut kaipuun ja arvostuksen nousemaan. On myös jännä, miten muunmaalaiset innostuu Suomen luontokuvista ja pitää tätä niin eksoottisena. Saan tosi paljon somessa kommentteja ja viestejä aussikavereilta Suomen luonnosta. Se on kai vaikuttanut myös omaan arvostukseen. Merta edemmäs kalaan ei siis tarvitse aina lähteä.

  • Reply
    miraorvokki
    toukokuu 24, 2017 at 11:33 am

    Retkeily on kyllä nostanut selkeästi päätään, tuntuu että retkeily on nyt todella trendikästä 🙂 Meikäläisenkin pitäisi tehdä lupaus että vierailen edes yhdessä kansallispuistossa tämän kesän aikana. Helvetinjärven kansallispuisto olisi kyllä muikea vaihtoehto 🙂 Kiitos inspiraatiosta, jälleen!

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 26, 2017 at 6:17 am

      Kiitos kaunis! No niin, en sitten ollut ainoa ajatusteni kanssa. Tää oli ihan hyvä vaihtoehto kansallispuistolle, mukavan rauhallinen ainakin.

  • Reply
    Stacy Siivonen
    toukokuu 24, 2017 at 12:07 pm

    Helvetinporttiin en ole vielä tutustunut ja syy on se, ettei se ole helposti saavutettavissa julkisilla. Sen sijaan kiinnostusta kyllä on. Mitä enemmän olen muuttunut kilpirauhassairaaksi, sitä enemmän olen arvostanut ympäristöä, jossa ei ole hälinää eikä sähläystä ja sellaisia paikkoja löytyy alueelta, missä väestön tiheys on alhainen. Olen yöpynyt ulkona jokaisena vuodenaikana.

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 26, 2017 at 6:16 am

      Tuo oli ainakin rauhoittava paikka. Julkisilla ei valitettavasti tuonne pääse, toki liftaamista voi kokeilla, mutta ei sekään mikään 100 % varma ja turvallinen keino ole.

  • Reply
    Jenni / Unelmatrippi
    toukokuu 24, 2017 at 12:22 pm

    Retki tähän kansallispuistoon onkin sattumoisin suunnitelmissa tälle kesälle, joten tämä tuli hyvään saumaan. Eipä ole tullut niin hirveästi Suomen kansallispuistoja kierreltyä, mutta jonkin verran. Nythän metsässä on vielä siinäkin mielessä mukavaa, että hyttysiä ei vielä ole niin paljoa.

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 26, 2017 at 6:15 am

      No kiva kuulla! Ei ollut ainakaan omalla reissulla yhtään kärpäsiä tai hyttysiä. Pitäkäähän kiva reissu!

  • Reply
    Maria
    toukokuu 27, 2017 at 11:23 am

    Huikeat maisemat ja sitä osaa taas arvostaa Suomalaista luontoa ihan erilailla kun käy vähän metsissä samoilemassa 🙂 Huomaan useinkin kaipaavani hetkeä milloin saa olla ihan ypöyksin metsän siimeksessä rauhoittumassa, onneksi lähelläkin on paikkoja mutta pitäisi kyllä ottaa kesällä suunnaksi Helvetnikolu!

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 28, 2017 at 2:37 pm

      Sillä ei niin paljon ole edes väliä, minne menee, koska suomalainen metsä kuin metsä rauhoittaa ihanasti.

  • Reply
    Teija / Lähdetään Taas
    toukokuu 28, 2017 at 7:47 am

    Eilinen kommenttini ei ole tainnut tulla läpi?
    Helvetinjärven kansallispuisto on ollut ensimmäinen kansallispuisto, missä olen vieraillut (jollei oteta laskuun lapsuuden vierailuja, mitä ei itse muista). Opiskelin Virroilla ja sieltä teimme päiväretken tuonne.
    Telttailusta haaveilen tälle kesälle minäkin 🙂

    • Reply
      Sandra
      toukokuu 28, 2017 at 2:36 pm

      Ei tainnut tulla, koska normaalisti menee kaikki kommentit heti läpi. No loistavaa, mennään kumpikin telttailemaan.

Leave a Reply

Instagram