Pari päivää sitten kirjoitin, että tavoitteenani Australiassa on panostaa omaan hyvinvointiini ja terveyteen, sekä henkiseen että fyysiseen puoleen. Pakko olla rehellinen ja todeta tässä vaiheessa, että arki täällä ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista ja ikuista auringonpaistetta, vaan välillä on saanut hermoilla stressin kourissa, jännittää maha kippurassa ja pettyä perin pohjin. Tänään kun tunsin taas hermoilun nostavan päätään, pysähdyin hetkeksi ottamaan reality checkin itseni kanssa. Olen terve, istun terassilla ihailemassa kaunista puutarhaa, minulla on katto pään päällä, ruokaa jääkaapissa ja elän unelmaani täällä Australiassa. Mitä pienet ongelmani ovat kaiken tämän keskellä? Joka tapauksessa asioiden tila on sama murehdin niitä tai en, joten miksi tuhlata elämää murehtimiseen?
Hermoiluun auttaa myös liikunta. Osana terveellisempää arkea kävin tänään tutustumassa paikallisessa liikunta- ja vapaa-aikakeskuksessa Casey Racessa. Kyseessä on hyvinvointiin ja liikuntaan keskittyvä kompleksi, joka koostuu kuntosalista, uimahallista, saunatiloista, spasta ja ryhmäliikuntatiloista. Tiloissa toimii myös kahvila, lapsien hoitopaikka, lukunurkkaus sekä myymälä, josta voi ostaa urheiluvaatteita ja muita liikuntavälineitä. Paikka on valmistunut vasta hiljattain ja kaikki on uudenkarheaa ja siistiä. Saimme jo aiemmin henkilökohtaisen esittelyn tiloista ja täytyy sanoa, että olin todella vaikuttunut paikasta. Jos asuisin alueella vakituisesti, voisin hyvin kuvitella, että paikasta muodostuisi toinen olohuone, jossa voisin sekä viettää aikaa että kuntoilla.
Paikka toimii jäsenyysperiaatteella, mutta myös yksittäisiä lippuja voi ostaa sekä uimahalliin että ryhmäliikuntatunneille. Lisämaksusta uimahallikävijä voi käyttää saunaa ja spa-altaita. Kahdellakymmenellä dollarilla pääsee vaikka koko päiväksi käyttämään kuntosalia sekä uimahallia. Ajattelimme, että keskiviikkona puolenpäivän aikoihin olisi sopiva hetki mennä polskimaan altaisiin, mutta emmepä muistaneet, että täällä on juuri meneillään kahden viikon pääsiäisloma. Uimahalli oli täynnä lapsiperheitä, mutta onneksi tilaa oli myös aikuisuimareille. Lapsille oli muutenkin todella hyvät palvelut. Oli liukumäkiä, jotka olisivat saaneet ainakin oman sydämen pamppailemaan, oli ohjattua vesijalkapalloa (siis sellaista amerikkalaisen jalkapallon tyylistä) sekä altaissa oli myös uimaopettaja lapsia varten. Myös turvallisuuteen oli panostettu ja koko ajan useampi uimavalvoja kiersi tarkkailemassa altaita.
Aikuisen uimahallikäynti maksoi 7,7o dollaria eli jotain kuutisen euroa. Parasta oli vain uida omaa rataansa edestakaisin ja olla miettimättä mitään. Siinä lämpöisessä kloorivedessä huolet huuhtoutuivat hetkeksi pois ja jälkeenpäin olo oli äärimmäisen rentoutunut. Löysin lopuksi vielä kirjanurkkauksen, josta sai ottaa kirjoja kotiin luettavaksi. Otinkin sitten yhden australalialaisen kirjailijan teoksen, jota kehuttiin ainakin kansien perusteella.
Käynnin perusteella Casey Race *****- (miinus lasten määrästä ja kahvilan epäterveellisistä ruoista)
Olen nyt antanut itselleni tavoitteeksi harrastaa liikuntaa vähintään neljästi viikossa eri muodoissa. Täällä ollessani pääsen kokeilemaan eri treenauspaikkoja ja erilaisia lajeja ja aion yrittää ottaa tästä mahdollisuudesta mahdollisimman paljon irti. Samalla yritän syödä jotakuinkin säännöllisesti ja edes puoliterveellisesti (sopivasti elämästä nauttien).
Tämän päivän jälkeen oli jo eilistä parempi fiilis. Toivottavasti asiat menisivät nopeasti eteenpäin ja saisimme huolta aiheuttaneen autonkin kuntoon, niin voisimme lähteä tutkimaan Australiaa vapaammin. Ei auta kuin yrittää noudattaa No Worries -asennetta, yrittää asettaa asioita oikeaan mittakaavaan ja tehdä reality checkejä säännöllisin väliajoin.
Huh, mutta on tää silti vaikeempaa kuin kuvittelin :/
8 Comments
Jerry / Pako Arjesta
8 huhtikuun, 2015 at 2:15 pmHienoa, että pystyt tekemään itsellesi reality checkin, jotta tajusit, että asiat ovat oikeasti todella hyvin :). Ihmisen on yllättävän helppoa tehdä mistä tahansa murheesta (pieni tai iso) maailmaakin suurempi, joten vaatii paljon itsetuntemusta huomata tuo ajoissa.
Terveyden parantaminen on hieno tavoite, joka sopii täydellisesti Australiaan :)!
Sandra
8 huhtikuun, 2015 at 2:54 pmNo, mä joudun muistuttamaan tästä itseäni vähän väliä. Olen sellainen murheissa rypijä ja murehtija, ettei tosikaan. Voisin maha kippuralla murehtia kaikkia asioita loputtomasti, mutta välillä on vaan pakko keksiä jotain muuta tekemistä. Jos tästä ominaisuudesta pääsisin eroon täällä, niin olisin tyytyväinen 😀
Olisi hyvä, jos olisin paremmassa kunnossa, kun tulen Suomeen täältä kuin olin Suomesta lähtiessä.
Jerry / Pako Arjesta
8 huhtikuun, 2015 at 9:56 pmTuossa eroon pääsemisessä on yksi lisätavoite 🙂
Sandra
9 huhtikuun, 2015 at 12:40 amJoo, täytyy yrittää 😀
Sofia
8 huhtikuun, 2015 at 9:59 pmOlipa kiva postaus ja kiva lukea hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää pohdintaa! 🙂 pystyisitkö tekemään jonkilanlaisen postauksen Australian kulttuurista ja miten se esimerkiksi eroaa suomesta. Myös ruokakulttuuri kiinnostaisi!
Sandra
9 huhtikuun, 2015 at 12:42 amKiitos kommentista! Voin kyllä tehdä jossain vaiheessa. Tässä postauksessa kirjoitin jo vähän envivaikutelmista Australiassa, jossa käsitellään myös vähän eroja Suomeen: http://www.rantapallo.fi/thepresentisperfect/2015/04/04/ensivaikutelmat-australiasta/
Laitan ehdottomasti myös ruokakulttuurijutun korvan taakse 🙂
Pirkko / Meriharakka
9 huhtikuun, 2015 at 9:16 amKiva 🙂 että muillakin on vaikeaa … Itse olen juuri lopettelemassa n. 7 kuukauden vapaata jaksoa elämässäni ja täytyy myöntää, että kuvittelin sinä aikana myös tsemppaavani enemmän ravinnon ja liikunnan suhteen. Mutta juuri ja juuri pysyin siinä mitä ennen vapaata: Suomessa ollessamme tuli liikuttua ja käytyä vaa’alla, mutta kun puolet ajasta olimme reissussa siellä ja täällä, niin nyt tuntuu siltä, että tähän alueeseen ehdin (!?) varmaan panostamaan paremmin vasta nyt sitten kun palaan töihin!
Sandra
10 huhtikuun, 2015 at 3:56 amJuu, tuo on totta, että jos elät säännöllistä elämää, on myös helpompi pitää ruokailu ja liikunta säännöllisenä.
Kyllähän siihen ehtii sitten myöhemminkin panostaa, joten tsemppiä vaan siihen 🙂