Malta

Mitä tehdä Maltan pääkaupungissa, Vallettassa?

elokuu 23, 2017

Elämä Maltalla alkaa sujahtaa uomiinsa ja olen vihdoinkin päässyt aloittamaan pienimuotoiset tutkimusmatkat saaren eri kolkkiin. Ensimmäisenä suuntasin tietenkin pääkaupunkiin, Vallettaan, joka sijaitsee vain 10 minuutin lauttamatkan päässä kotikaupungistani Sliemasta. Sliemasta pääsee toki Vallettaan myös bussilla, mutta lauttamatka on huomattavasti lyhyempi ja miellyttävämpi. On myös mielenkiintoista seurata kahden naapurikaupungin hyvin erilaista katukuvaa. Toisella puolella näkyy moderni Sliema hotelleineen, ravintoloineen ja kauppoineen ja toiselle puolella kohoavat Valletan linnoitukset, kirkot, palatsit ja muut vanhat rakennukset. Kymmenessä minuutissa tuntuu kuin teet aikamatkan parisataa vuotta taaksepäin ja pääset keskelle katuja, joiden jokainen kulmaus huokuu historiaa.

Parasta Valletassa on vain antaa tunnelman viedä mennessään. Liikkeelle kannattaa lähteä aikaisin, kun on vielä rauhallista ja paikka heräilee raukeana uuteen päivään. Voit huoletta antaa itsellesi luvan eksyä kaupungin kaduilla, sillä pääkaupunkistatuksestaan huolimatta Valletta on hyvin pieni ja selkeä kaupunki, ja todennäköisesti aikaa myöten palaat takaisin lähtöpisteeseesi. Valletta kuvailee itseään herrasmiesten herrasmiehille rakentamaksi kaupungiksi, ja todellakin kaduilla voi aistia menneiden aikojen ylhäisen elämän. Samalla historia nivoutuu kaikkialla sulavasti yhteen nykyajan palveluiden, turistiliikkeiden, muotikauppojen ja modernin elämän kanssa.

Valletassa riittää lukuisia kirkkoja, joista ehdottomasti kuuluisin on Pyhän Johanneksen katedraali, jonka kehutaan olevan koko Maltan helmi ja yksi Euroopan kauneimmista katedraaleista. On pakko myöntää, että itse en ole ehtinyt vielä vierailla tässä yhdessä Maltan suosituimmassa nähtävyydessä, mutta seuraavalla Valletan reissulla aion sen ehdottomasti tehdä, vaikka 10 euron pääsymaksu kirkosta hieman kovalta tuntuukin.

Upea ja ilmainen nähtävyys oli Kansalliskirjasto, jonne päästäkseen täytyy antaa ovella vartioivan “kirjastotädin” kirjata henkilöllisyystodistuksesi tiedot ylös. Varsinaiseen arkistohuoneeseen ei pääse kävelemään kuin pieneen osaan, eikä kirjoihin voi koskea. Silti jokaiselle vanhoja kirjoja ja vanhoja kirjastoja rakastavalle suosittelen tätä paikkaa. Ainakin itseltäni pääsi “vau” suusta ääneen, vaikka olin yksin paikalla, sillä paikka oli kuin vanhoista elokuvista. Kattoon asti ulottuvia kirjahyllyjä ja puisia tikapuita kaikkialla. Lumoava paikka!

Kun keskipäivän aurinko alkaa polttamaan liiaksi ja kadut täyttyvät turisteista, mieli voi kaivata jotain paikkaa rauhoittua. Siihen sopii loistavasti Upper Barakkala Garden – entisille ritareille virkistäytymispaikaksi rakennettu puutarha, joka avattiin suurelle yleisölle 1800-luvulla. Maltalla ei vihreää helpolla löydä, joten tämä pienikin puisto on tervetullut keidas kivisten teiden ja rakennusten keskelle. Puistosta on myös upeat näköalat alas Vallettaan ja kenties yksi saaren parhaista panoramakuvapaikoista.

Kun nälkä alkaa yllättää, voi suunnata johonkin Vallettan monista ravintoloista tai kahviloista maistelemaan esimerkiksi maltalaisten suosimia pastizzeja, enemmän tai vähemmän rasvaisia piiraita, joita saa niin liha-, ricotta- kuin hernetäytteelläkin. Itse nautin kevyen lounaan Cafe Cordinassa, joka on perustettu peräti vuonna 1837. Paikka on keskeisellä sijainnilla ja kieltämättä turistien suosiossa, mutta silti suosittelen nauttimaan vaikka vain kahvin ja kakkupalan upeissa, vanhaa aikaa huokuvissa sisätiloissa. Ehkä ruokapaikaksi en tätä suosittele, mutta ystävällinen palvelu, hyvät kahvit ja laaja terassi takaavat mukavan levähdystauon keskellä kaupunkikierrosta.

Valletta-päiväni listalla oli vielä yksi nähtävyys, joka paljastui varsin kiinnostavaksi. Olin jo etukäteen netistä lukenut The Grandmaster’s Palacesta, palatsista, joka on ollut Maltan hallinnollinen keskus satojen vuosien ajan. Se rakennettiin aikanaan ritarien päällikön hallintotilaksi, ja myöhemmin se toimi kuvernöörin palatsina brittiläisen hallinnon aikana. Vielä tänäkin päivänä paikka toimii presidentin virkatilana, jossa järjestetään valtiollisia tilaisuuksia. Kuitenkin ensimmäinen kerros on avattu suurelle yleisölle, ja harvoin sitä tavallinen pulliainen pääsee näkemään, millaisissa tiloissa istuva presidentti ottaa vastaan vieraitaan. Erityisesti hallitilan frescot tekivät suuren vaikutuksen ja voin vain kuvitella, mikä työ maalareilla on ollut entisaikana väkertää noita taideteoksia. Kymmenen euron sisäänpääsymaksuun sisältyy myös pääsy museoon, jossa säilytetään vanhoja haarniskoja ja aseita.

Valletta ei ole mikään bilepaikka (sitä varten onkin sitten Paceville), mutta rentoon illanistumiseen sieltä löytyy monia mahtavia paikkoja. Työkavereiden kanssa piipahdimme yhtenä perjantaina The Bridge Barissa, jossa järjestetään elävän musiikin jazz-iltoja. Valtaosan paikan istumapaikoista muodostivat portaat, joille oli aseteltu erivärisiä tyynyjä ja kynttilöitä. Siinä portailla oli mukavan rento istuskella siemailemassa viiniä ja kuuntemassa jazz-musiikkia samalla, kun aurinko laski ja kynttilät ja lyhdyt sytytettiin.

Viinilasillisten jälkeen vuorossa oli vain yöllinen lauttamatka takaisin Sliemaan. Siinä lautalla istuessani ja lämpimän tuulen löyhytellessä hiuksiani mielessä oli oikeastaan vain yksi asia: Vallettaan on palattava uudestaan, ja monta kertaa!

 

  • Reply
    Sofia
    syyskuu 6, 2017 at 12:46 pm

    Oi, miten kauniita sisätiloja siellä on. Myös tuo uusimman postauksen kirkko oli aivan mielettömän näköinen! Kävin uudelleen lukemassa kaikki sun Malta-postaukset, koska reissuun lähdetään huomenna enkä ole vieläkään perehtynyt mitä siellä kannattaisi tehdä… Ehkä mennään siis pääosin fiilis-linjalla 🙂

    • Reply
      Sandra
      syyskuu 6, 2017 at 4:30 pm

      Oi, ihanaa matkaa teille! Suosittelen ehdottomasti Vallettaa ja sitten kannattaa tehdä reissu Gozolle. Itse en ole siellä vielä käynyt, mutta aion käydä, kun isä tulee käymään ensi kuussa. Toivottavasti teillä on hyvä loma. Sää on ainakin nyt täydellinen, lämmin mutta mukava viilentävä tuuli käy 🙂

Leave a Reply