Elämä

Uuden vuoden lupaukset ja suunnitelmat

tammikuu 1, 2019

 

Huomenta ja ihanaa uutta reissuvuotta 2019! Uusivuosi on yksi suosikkijuhlapäivistä, sillä pidän kaikista symbolisista uusista aluista ja mahdollisuuksista pohtia oman elämän seuraavaa suuntaa. Pidän maanantaista, koulujen alkamisesta, muuttamisesta ja luonnollisena jatkeena myös uudenvuodenjuhlinnoista. Olen aina tehnyt uudenvuodenlupauksia, mutta vuosien aikana ne ovat muuttuneet hyvin konkreettisista tavoitteista enemmän abstrakteimmiksi omaan hyvinvointiin liittyviksi päätöksiksi. Mitä vuosi 2018 piti sisällään? Entä mitä tulee tapahtumaan tänä vuonna blogissa ja yksityiselämässä?

Vuosi 2018

Vuosi 2018 jää mieleeni rauhallisena vuotena. Näin jälkeenpäin ajateltuna monta isohkoa asiaa tapahtui tuona vuonna. Muutin Maltalta takaisin Suomeen, aloitin opiskelut ja aloin tekemään töitä yrittäjänä. Rauhallisuuden tunne ei tule ulkoisen elämän tasaisuudesta, vaan siitä, että oman pään sisällä oli tyyntä. Ei ylimääräistä kohinaa, ei turhaa neuroamista, ei jatkuvaa pohdiskelua siitä, mitä muut nyt päätöksistäni ajattelevat. Olen tehnyt kaikki isot valinnat vain omaa intuitiota kuunnellen, jolloin on tuntunut siltä, että asiat ovat menneet juuri niin kuin niiden on ollut tarkoituskin mennä. Tätä samaa rataa aion jatkaa tänäkin vuonna. Olen iloinen, että Australian vuosien aikainen sisäinen myllerrys on ohi.

Entäs vuosi 2019?

Mitä vuosi 2019 näillä näkymin pitää sisällään? Aion jatkaa opintoja sopivan ahkerasti Tampereen yliopistossa ja löytää journalistiikan ohelle jonkin kiinnostavan sivuaineen. Asetin itselleni kunnianhimoisen tavoitteen valmistua kandiksi kahdessa vuodessa, ja tällä tahdilla saan toivon mukaan 100 opintopistettä kasaan kuluvan lukuvuoden aikana. Ehkä vielä kiinnostaisi lähteä jonnekin vaihtoon kolmantena vuonna, mutta tällä hetkellä siihen tuntuu olevan niin pitkä aika, etten osaa tehdä suunnitelmia. Uskon, että tulen pysymään Suomessa ainakin vuonna 2019. Se ei silti tarkoita, etteikö pieniä matkoja olisi jo tiedossa.

Heti seuraavalla perioditauolla helmi–maaliskuun vaihteessa aion lähteä opiskelijakavereiden kanssa Dubliniin. Isossa ja erityisesti opiskelijaporukassa reissaaminen on jotakin, mitä en ihan ensimmäiseksi odottaisi itseltäni, mutta elämässä pitää tehdä jotain odottamatonta. Sitten haluaisin lähteä toukokuun ja kesäkuun taitteessa interreilille Eurooppaan. Tahdon kokea vielä sen huumaavan vapauden tunteen, kun voi istua junassa rinkka selässä kohti tuntematonta kaupunkia. Haluan tehdä matkasuunnitelmia lennosta ja lähteä vaikka uuteen maahan hetken mielijohteesta. Haluan vaeltaa Alpeilla, syödä sacher-leivoksia Wienissä ja nähdä Amsterdamin kanavat. Sitten loppuvuoden suunnitelmat ovat auki, mutta sinne mahtuisi ehkä vaihteeksi pidempi matka jonnekin Aasiaan tai vaikka Australiaan (!).

Teenkö uudenvuodenlupauksia?

Blogin suhteen itselläni on ollut jo pitkään ristiriitaiset fiilikset. Tuntuu, että koko blogimaailma on hiljentymässä ja vuorovaikutus on siirtynyt enemmän Instagramiin ja muualle sosiaaliseen mediaan. Kirjoittaminen suomeksi ja englanniksi säännöllisesti vaatii julmetusti työtä, ja viime vuonna intoa hommaan ei ole aina riittänyt. En ole jaksanut kiinnostua lukijamääristä, en seuraajista somessa, en säännöllisestä postaustahdista. Olen useampaan otteeseen miettinyt pillien laittamista pussiin ja keskittymistä vain ja ainoastaan elämään täällä ruudun toisella puolen. Silti aina välillä huomaan avanneeni uuden tyhdän WordPress-artikkelipohjan. Tässä sitä ollaan aina uudestaan ja uudestaan.

Tuleva vuosi tuskin tulee tuomaan mitään ryhtiliikettä blogin suhteen. Päinvastoin. Ajattelin olla vieläkin vähemmän pintaa ja katteetonta hehkutusta, ja enemmän suoria mielipiteitä ja sensuroimattomia ajatuksia. Todennäköisesti ei yhtäkään yhteistyöpostausta (takaportti jätetään silti auki). Astetta enemmän aitoa olemista ilman sen pohtimista, mikä tuo eniten lukijoita. Muutakin kuin matkajuttuja, koska piruvie elämä reissujen välissä on osa minua. Ei mitään larger than life vaan ihan vaan life. Otatte tai jätätte.

Ja ne otsikossa luvatut uudenvuodenlupaukset. Vuonna 2019 aion yrittää tietoisesti suorittaa vähemmän ja jättää enemmän tilaa luovuudelle. Aion lukea hyviä kirjoja, kirjoittaa, maalata ja käydä taidenäyttelyissä ja teatterissa. Jättää päiviin aikaa turhuudelle ja antaa tyhjän tilan täyttyä uusilla ideoilla. Vuonna 2019 haluan haastaa itseni ajattelemaan uudenlaisia ajatuksia ja kokemaan uusia asioita.

Haastan sinut samaan.

  • Reply
    Piyya
    tammikuu 6, 2019 at 9:03 am

    Aika hyviä lupauksia sinulla listalla. Omasta itsestä huolta pitäminen on se tärkein. On se sitten suorittamista tai vähän dosnshiftaamista noin ihan sama kun vain oma sydän on mukana siinä.
    Minä hyppäsin tähän blogimaailmaan mukaan vasta viime vuonna ja huomaan selvästi olevani jälkijunassa, koska sen aika alkaa olla ohi, mutta mitä sitten. En ollut muutenkaan ajatellut ottaa itselleni paineita postaustahdista vaan teen sitä omaksi ilokseni ja jos siitä vielä joku muu saa joskus jotain iloa niin se on vaan plussaa.
    Ihanaa uutta vuotta Sinulle – muista elää !

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 7, 2019 at 2:25 pm

      Olen itse bloggaillut vuodesta 2014 lähtien, ja varmaan huippuvaihe oli siinä 2012 – 2013, matkablogeilla ehkä hieman myöhemmin. En ole itse myöskään halunnut tehdä tästä mitään tavoitteellista juttua, vaan haluan, että tämä tuottaa itselleni iloa. Ja kuten sanoit, niin parasta on tietenkin, jos joku muu innostuu tai inspiroituu jostain postauksestani.

      Tsemppiä blogin kanssa! Omalla tavallaan tähänkin jää koukkuun.

  • Reply
    Emma
    tammikuu 6, 2019 at 10:22 am

    Kuulostaa siltä, että sulle on tulossa hyvä vuosi! 🙂 Mä olen miettinyt blogin osalta siinä mielessä samoja, että haluaisin välillä kirjoittaa arkisistakin jutuista ja juuri siitä elämästä reissujen välissä, mutta MÄ EN OSAA! Tuntuu että eihän siinä nyt ole mitään kerrottavaa eikä se edes kiinnosta ketään (ja melkein yhtä kamalaa olisi jos kiinnostaisikin, enhän mä nyt halua kaikkea elämääni alkaa koko maailmalle levittelemään 😂). Matkajuttujen suhteen taas haluan uskoa, että pidemmille, kirjoitetuillekin jutuille tulee aina olemaan kysyntää, mutta aika näyttää olenko väärässä ja onko kaikki kohta pelkkää kuvaa ja videota.

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 7, 2019 at 2:28 pm

      Joo, mun elämä on kanssa aika TYLSÄÄ loppujen lopuksi :D. Varmasti on jmatkautuille pidempään kysyntää. Esimerkiksi itse palasin noin kaksi vuotta sitten Australiasta, ja silti nuo jutut kiinnostavat ihmisiä edelleen ja saan niistä eniten yhteydenottoja. Joten ehdottomasti näiden postausten elinikä on pidempi kuin pelkkien ”päivän kuulumiset” -juttujen.

      Toivottavasti jaksat jatkaa bloggaamista kuitenkin 🙂

  • Reply
    Sateenmuru
    tammikuu 6, 2019 at 12:37 pm

    Erilaisuudessaan mielenkiintoinen matkapostaus – ja kuinka rentouttava lukea matkasuunnitelmista, jotka eivät jatku loputtomana listana maasta ja kaupungista toiseen hyppiessä! Olen mietiskellyt jo pari vuotta samoja asioita kirjoittaako blogia enää ja miten kirjoittaa. En vieläkään tiedä vastausta, mutten myöskään enää aio stressata siitä. 🙂 Hyvää matkaa Dubliniin – kaupunki on kenties parhaiten koettavissa juuri seurassa (nimim. kokemusta on 😉 ).

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 7, 2019 at 2:29 pm

      Haha, saa nähdä, miten selviän Dublinista opiskeluporukassa! Mutta kiitos kannustuksesta!

      Hyvä päätös olla ottamatta stressiä hommasta. Kannattaa tehdä vain sen verran kuin itse saa hommasta iloa :).

  • Reply
    Jaakko / Lomalla viimeinkin
    tammikuu 6, 2019 at 12:39 pm

    Uusi vuosi ja uudet mahdollisuudet. Bloggaaminen tosiaan täytyy tulla itsestä luonnostaan eikä väkisin. Tykkään kirjoittaa matkoista omaksi muistoksi ja myös muille hyödyksi, kuitenkin oman fiiliksen mukaan.

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 7, 2019 at 2:30 pm

      Kyllä se alkaa postauksistakin näkyä, jos hommaa tehdään seuraajamäärät tai eurot silmissä. Parasta tehdä tätä omaksi iloksi, ja jos jotain muutakin kiinnostaa, niin sehän on vaan plussaa 🙂

  • Reply
    Eveliina | Korkkarit rinkassa
    tammikuu 6, 2019 at 4:53 pm

    Olen myös huomannut sen, ettei kannata kirjoittaa jos ei huvita. Joskus kirjoitan henkilökohtaisista asioista ja ne on otettu aina mielestäni ihan hyvin vastaan. Anna siis palaa, sinun blogi ja sinun sisältö. Tuon ajattelutavan sisäistäminen on auttanut minua joskus, kun olen alkanut miettiä, että mitäs hittoa…

    Uusi vuosi tuli kyllä sopivasti, kun sai nollattua tapahtumarikkaan viime vuoden ja sai uuden startin. Tuo kandi kahdessa vuodessa on kova tavoite! Taisin saada itse itseni maisteriksi 6 vuodessa, välissä yksi välivuosi kandin jälkeen. Tsemppiä! 🙂 Toivottavasti nähdään messuilla, tuntuu ihan kun tuntisi jo sinun kun seurannut sinua niin pitkään instastooreissa!

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 7, 2019 at 2:33 pm

      Sama juttu! On ollut mahtavaa tavata bloggaajia, kun heidät jo vähän kuin tuntee blogin ja instan kautta :). Ja on heti jotain puhuttavaa, kun tietää toisesta jotain. Rakastan sun instaa muuten, siitä välittyy niin ihanan positiivinen yleisfiilis.

      Joo, ja kuusi vuotta meni mullakin ekaan maisterintutkintoon. Nyt viisastuneena (?) koitan suoriutua nopeammin. But we’ll see…

  • Reply
    Sini
    tammikuu 7, 2019 at 12:14 pm

    Hyvää Uutta Vuotta 2019 sinne. Kirjoitat vaan oman fiiliksen mukaan. Ei väliä onko se arjesta vai reissuista eikä väliä, tykkääkö muut siitä, jos sä tykkäsit siitä kirjoittaa.

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 7, 2019 at 2:42 pm

      Kiitos Sini kannustuksesta. Hyvää uutta vuotta myös sulle 🙂

  • Reply
    Henna
    tammikuu 8, 2019 at 10:12 pm

    Hei,

    Kerran googlasin jotain Australiaan liittyvää ja tulin sattumalta blogiisi. Australia tuo haaveeni jo 17- vuotiaasta asti. En koskaan vaan kerennyt sinne WH-viisumilla. En juurikaan lukenut niitä postauksia, mitä olin ajatellut. Luin postauksesi siitä, miksi lähdit. Sen postauksen, missä kerroit elämästäsi valkoisten huonekalujen keskellä. Olin itse silloin keskellä kriisiä. Ilmeisesti samalla alallakin. Itselläni takana vaikea ero ja terveys sakkasi huolella. Muistan vaikuttuneeni tosi paljon postauksestasi. Tämä tapahtui syksyllä 2017. Nyt vuonna 2019 olen vihdoin ostanut menolipun maailmalle. Lähden maaliskuussa. Itsekin tässä ajattelin laittaa Rantapalloon blogin pystyyn. Tarkoituksenani ei ole saada satoja lukijoita ja varmasti tulen jälkijunassa, mutta siitä tulee minulle minun oma juttuni. Se juttu, jota kukaan ei vie minulta pois.

    Ajattelin vain kirjoittaa sinulle viestin. Nyt ainakin tiedät, että joku lukija on saanut inspiraatiota. Muistan vieläkin sen postauksen. Jaoin sen ainakin viidelle ystävälleni sanoilla: ”Tältä minusta tuntuu”. Onnea uudelle vuodelle. Itse ainakin luen jopa mieluummin arjesta ja kaikkia muitakin ajatuksia, mitä nyt maan ja taivaan väliltä on.

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 10, 2019 at 10:06 am

      Voi kiitos tästä kommentista Henna <3. Itselleni merkitsee tosi paljon tietää, että joku on saanut omista kokemuksista inspiraatiota. Toivon todella, että laitat blogin pystyyn, sillä tarinasi on varmasti sellainen, että se koskettaa monia.

      Paljon tsemppiä ja onnea matkallesi, josta tulee varmasti tulee hieno seikkailu 🙂 <3

  • Reply
    Jenni | Boarding Time
    tammikuu 8, 2019 at 11:01 pm

    Olipa ihana kirjoitus! Aloitin itse bloggaamisen vasta muutama kuukausi sitten ja välillä on jännittänyt miten jutut otetaan vastaan tai lukeeko niitä kukaan. Matkablogeja kun maailmassa jo riittää. Itse tykkään kuitenkin tosi paljon kirjoittamisesta ja kuvaamisesta ja matkustelu on mulle elämäntapa, joten blogin aloittaminen (viimein, oli kyllä ollut suunnitelmissa jo vuosia :D) oli siinä mielessä luontevaa. Tykkään myös ihan hirveästi lukea toisten matkakertomuksia, varsinkin jos tekstissä on juuri se persoonallinen twisti. Pelkät kohdeoppaat ei aina jaksa kiinnostaa.
    Mahtavaa reissuvuotta sinulle, iloa elämään matkojen välissä ja tsemppiä opiskeluihin! 🙂

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 10, 2019 at 10:07 am

      Oikeastiko aloitit vasta muutama kuukausi sitten! Luulin ihan, että olet tehnyt tätä jo useamman vuoden :D. Sama juttu, tykkään kanssa lukea siitä persoonasta, joka blogin takana on.

      Mahtavaa reissuvuotta ja samoin paljon iloa arkeen reissujen väliin 🙂

  • Reply
    Johanna / Fin Nomads
    tammikuu 9, 2019 at 7:03 am

    Samojen ristiriitojen kanssa painitaan välillä – bloggaaminen on tuntunut vähän väkinäiseltä koko syksyn, eikä päivityksiä aina synny, vaikka kuinka tekisi suunnitelmia ja aikatauluja. Meilläkin on kaksikielinen blogi, minkä takia lyhyenkin postauksen tekemiseen saa tuhrattua aika paljon aikaa. Samaan aikaan kirjoittaminen on kuitenkin niin mukavaa ja palkitsevaa, ja omasta blogista on tullut itselle aika tärkeä kahden vuoden aikana. Myös jokainen kiva kommentti ja kiitos kannustaa jatkamaan 🙂 Toivon, että motivaatio palaa tänä vuonna entistä isompana!

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 10, 2019 at 10:12 am

      Sama juttu, ei tarvitse kuin yksi ihana kommentti, niin taas on virtaa eteenpäin. Välillä annan itselleni luvan olla tekemättä enkkupostauksia ollenkaan, koska muuten ei aika vaan riitä. Itse olen yrittänyt ajatella niin, että kun tämä on kerran harrastus, joka ei tuo leipää pöytään, niin ei tarvitse tehdä jos tuntuu väkinäiseltä.

      Toivotaan, että uusi vuosi motivoi molempia!

  • Reply
    Anna / Muuttolintu.com
    tammikuu 10, 2019 at 7:51 am

    Hyviä lupauksia! Itsellä vähän sama, varsinaisia lupauksia ei enää tule samalla tavalla tehtyä kuin ehkä joskus, vaan sen sijaan niistä on tullut enemmän abstrakteja tavoitteita oman hyvinvoinnin suhteen. Ja itsestä on ainakin kiva lukea muutakin kuin matkajuttuja, pääsee jotenkin syvemmälle tutustumaan siihen ihmiseen blogin takana. Kivoja suunnitelmia tiedossa, varsinkin tuo interrail kiinnostaisi joskus itseäkin! Onnellista uutta vuotta!

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 10, 2019 at 10:13 am

      Samoin Anna! Hyvää uutta vuotta. Teillä lienee paluu Australiaan jossain vaiheessa. Nomadielämä tuntuu rankalta omalla tavallaan, vaikka toki aivan mahtava seikkailu. Jos tulette Suomeen vielä jossain vaiheessa, niin tervetuloa kovasti Tampereelle 🙂

  • Reply
    Aron / Ja sitten matkaan...
    tammikuu 10, 2019 at 5:39 pm

    Uudenvuoden lupaukset eivät koskaan ole olleet minun juttuni. Tosin nuo sinun lupauksesi olivat varsin järkevän kuuloisia. Jotain tuollaista voisin itsekin joskus kokeilla.

    Interrail jäi silloin nuorena kokematta, mutta onneksi lippuja saa nykyään iästä riippumatta. Minulla ei internail nyt ole vielä tänä vuonna suunnitelmissa, mutta joskus aion tuollaisen junamatkan tehdä. Tosin viime kesänä jo pikkuisen harjoittelin junamatkailua Japanissa. Kivaahan se oli.

    Onnea vuodelle 2019!

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 18, 2019 at 1:57 pm

      Lippuja saa tosiaan ihan minkä ikäiseksi vain. Muutenkin Euroopassa myös bussimatkustus on yllättävän edullinen matkakeino.
      Japanin luotijunia voisin kokeilla koska vaan.

      Oikein loistavaa uutta vuotta myös sinne!

  • Reply
    Aino Aloha
    tammikuu 10, 2019 at 5:56 pm

    Hyvän kuuloiset suunnitelmat, samaistuin monessa kohtaa! Tekstistä huokuu se sisäinen tasapaino jonka itsekin mainitsit. Itse huomaan vieraantuvani Instagramista koko ajan enemmän ja enemmän, blogi taas tuntuu ihanan perinteiseltä ja kotikutoiselta. Noin vuoden verran olen nyt kirjoitellut itse (yli 10 vuoden tauon jälkeen) ja tuntuu kuin olisin löytänyt jollain tapaa takaisin kotiin 🙂 Ihanaa vuotta 2019 sinulle!

    • Reply
      Sandra
      tammikuu 18, 2019 at 2:00 pm

      Siis yli kymmenen vuoden taon jälkeen :D. Olet todella sitten aloittanut bloggaamisen AIKAISIN! Olen itsekin enemmän kirjoittaja kuin sellainen kameralle höpöttelijä, ja nautin pitkien tekstien teosta. Eri asia haluaako niitä kukaan nykyaikana lukea :D. Mutta ainakin toistaiseksi aion jatkaa bloggaamista ja toivottavasti sinäkin 🙂

Leave a Reply